*

Henri Mikkonen Pienen miehen asialla

Breivikin oikeudenkäynti televisioidaan - Suomessa pitäisi muuttaa lakia

Norjassa on juuri käynnistynyt A.B. Breivikin oikeudenkäynti, joka televisioidaan ja toimitetaan suorana kuvana myös nettiin. Merkittävien ja suurta yleistä kiinnostusta herättävien oikeudenkäyntien televisiointi on yleistä mm. USA:ssa. Myös suomalaiset ovat voineet seurata viimeksi Michael Jacksonin lääkärin oikeudenkäyntiä. Tästä herää kysymys, miksi Suomessa tuomioistuimet säännönmukaisesti kieltävät niin valo- kuin videokuvauksenkin oikeudenkäynnistä?

 

Oikeudenkäynnin julkisuudella suojellaan asianosaisia salaiselta lainkäytöltä. Ulkopuolisten kuten tiedotusvälineiden edustajien mahdollisuus seurata oikeudenkäyntiä luo menettelyyn läpinäkyvyyttä ja varmistaa osaltaan sen asianmukaisuutta sekä lisää luottamusta tuomioistuimiin. 

 

Suomessa oikeudenkäyntien kuvaamista säätelee Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta 21 §. Se on syytä lainata tässä kokonaisuudessaan:

 

----8<---------8<-----------

21 § Suullisen käsittelyn taltiointi

Muu kuin tuomioistuin saa julkisessa suullisessa käsittelyssä valokuvata, nauhoittaa ja muulla tavoin tallentaa sekä siirtää teknisin menetelmin kuvaa ja ääntä vain puheenjohtajan luvalla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti.

Lupa tallentamiseen ennen asian käsittelyn alkua tai tuomioistuimen ratkaisua julistettaessa voidaan myöntää, jos:

1) tallentamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa asianosaisen tai muun kuultavan yksityisyyden suojalle eikä se vaaranna hänen turvallisuuttaan; eikä

2) luvan epäämiseen ole muuta 1 kohtaan verrattavaa painavaa syytä.

Lupa oikeudenkäynnin tallentamiseen muilta osin voidaan myöntää, jos 2 momentissa säädetyt edellytykset ovat olemassa eikä tallentamisesta myöskään ole haittaa suullisen käsittelyn häiriöttömälle kululle ja oikeudenkäyntiin osalliset antavat siihen suostumuksensa.

----8<---------8<-----------

 

Tästä selviää, että lupa kuvaamiseen käsittelyn alettua on lähes mahdotonta saada. Se vaatii, että muiden edellytysten täyttymisen lisäksi kaikki oikeudenkäynnin osalliset antavat sille suostumuksensa. Isossa oikeudenkäynnissä osallisia voi olla kymmeniä tai satoja. Yksikin voi kieltää kuvauksen, ainakin omalta osaltaan. Tätä lakia pitäisi kiireesti muuttaa niin, että kuvaaminen olisi tosiasiassa mahdollista.

 

Minusta tuomioistuinten pitäisi jo siirtyä 2000-luvulle. Tämä tarkoittaisi paitsi merkittävää kiinnostusta herättävien oikeudenkäyntien striimausta nettiin, myös uusia julkisuuskäytäntöjä laajemminkin. Tuomioistuinten kotisivuilla pitäisi olla listaus istunto-ohjelmasta aivan kuin lentokentän sivuilla on tiedot lähtevistä ja saapuvista lennoista. Valmiit ratkaisut tulisi julkaista sähköisessä arkistossa aivan kuin Oikeusasiamies tai Kuluttajariitalautakunta julkaisee omat ratkaisunsa. Asianosaisten nimet voidaan ratkaisuista lyhentää pois. Nämä toimenpiteet yhdessä lisäisivät suuresti oikeudenkäytön läpinäkyvyyttä ja parantaisivat kansalaisten luottamusta tuomioistuimiin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

kati sinenmaa

Jos minua joskus syytetään, niin haluan ehdottomasti, että se esitetään vapaasti kaikkien saataville. Minulla on jo yksi kokemus, kun valtio tuomitsi minut syyttömänä.

Erik Johansson

Täyttä asiaa. Vielä tärkeämpää kuin oikeudenkäynnin taltioinnin ja esittämisen vapaus olisi kieltää eli estää suuresti yleistynyt oikeudenkäyntien julistaminen salaiseksi ja suljettujen ovien takana käytäväksi. Oikeudenkäytön läpinäkyvyys ja tätä kautta kansalaisten luottamus tuomioistuimien toimintaan kohentuisi merkittävästi. Tämä jopa vähentäisi rutiininomaisia valittamisia ylempiin oikeusasteisiin, kun olisi tiedossa että alioikeuden käsittely on ollut julkisesti arvioitavissa ja moitteeton ilman hyvä veli-vaikutuksia tms. Julkisuudelle avoimet oikeudenkäynnit olisivat itse asiassa paluuta koko länsimaisen oikeusjärjestyksen kestäville juurille.

Anu Palosaari

Olen istunut sekä syytetyn penkillä että asianosaisena.
Minusta aloittajan näkemys on hyvä niistä syistä millä aloittaja ne perusteli: oikeusvaltion pitää olla läpinäkyvä.
Kannatan ajatusta.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Julkisuus on ehdottomasti parasta.
Tottakai on tilanteita, joissa salaamiseen on syynsä, mutta usein vaikuttaa salaamisella olevan muita syitä kuin kantajan alaikäisyys tms.

Toimituksen poiminnat