*

Henri Mikkonen Pienen miehen asialla

Maidon hintalogiikka

Tavallinen kevytmaito on homogenoitua ja D-vitaminoitua. Litran purkki maksoi Citymarketissa 0,89 euroa. Huomasin hyllyssä uuden Valion Hilja-kevytmaidon, joka on muutoin samanlaista kuten tavallinen maito, mutta sitä ei ole homogenoitu eikä siihen ole lisätty D-vitamiinia. Purkki maksoi 1,49 euroa.

 

Siis suomeksi: kun maitoa käsitellään vähemmän, sen hintaan tulee yli puolet lisää. Hiukan maalaisjärkeä vastaan sotii, että tuote, jonka valmistaminen on helpompaa ja edullisempaa, maksaakin reilusti enemmän kuin prosessoidumpi tuote.

 

Tähän asti ainoa homogenoimaton maito suomalaisissa kaupoissa on ollut luomumaito. Sen hinta on ollut aina noin tuplat perusmaitoon verrattuna. Olen juonut tätä sikahintaista luomumaitoa suurinpiirtein niin kauan, kun sitä on kaupasta saanut. Luomusta välitän piutpaut, sillä minulle kaikki suomalainen maidontuotanto on riittävän luomua. Olen juonut luomumaitoa, koska se on paljon paremman makuista kuin tavallinen maito. Parempi maku ei ole luomun ansiota, vaan pehmeä maku tulee siitä että luomumaitoa ei ole homogenoitu. Homogenointi on meijerin tuotantoprosessi, jossa maidon rasva pilkotaan. Rasvan pilkkominen tekee maidosta teollisen makuista.

 

Jo vuosia olen odottanut, että joku meijeri ymmärtäisi tuoda kaupan hyllylle ihan tavallisen maidon, jota ei vaan olisi homogenoitu. Silloin sitä maitoa voitaisiin myydä samaan hintaan kuin perusmaitoa, koska siinä ei olisi luomulisää. Olinkin hetken iloinen, kun bongasin tämän Valion uutuustuotteen, mutta hinta oli raskas pettymys. Onhan se sentään vähän halvempaa kuin luomumaito, mutta vain vähän.

 

Toivon, että Arla-Ingman löisi tässä Valiota vastapalloon ja toisi markkinoille oman homogenoimattoman perusmaitonsa, mutta hinnoittelisi sen järkevästi.

 

p.s. Aina perjantaisin kaupassa käydessäni kiroilen hieman itsekseni, etten ole Citymarket-kauppias Helsingissä. Ei ole ihme, että kauppias ajaa 200.000 euron Porschella. Hinnoissa on kauttaaltaan sikamaisesti ilmaa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Johan Lom

Jos ei ihan rasvattoman kategoriaan halua mennä, niin halvimmaksi tulee ostaa Prismasta Arlan kevytmaitoa 1,5 litran tölkeissä.

Suosittelen suomalaisille orjallisen ehdotonta hintatietoisuutta. Se ohjaa kauppiaat oikeille urille hinnoittelussaan. Halvin 4,7%-nen keskari on puolestaan myös Prismassa myyty Premium Pils.

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Jos minulle kävisi tavallinen maito, niin Arlan maito kävisi ihan hyvin. En epäile etteikö ruotsalainen maidontuotanto ole yhtä hyvää kuin suomalainenkin. En kuitenkaan pidä homogenoidusta maidosta, joten tuo Arla ei ole vaihtoehto. Siksi ehdotin, että Arla ottaisi tästä onkeensa ja löisi Valiota vastapalloon.

Toinen juttu on tuo Prisman ja Citymarketin ero, mihin vähän viittasin jälkikirjoituksessa. Käyn Cittarissa siitä huolimatta, että se on selvästi kalliimpi. Prismassa on kapeat parkkipaikat ja koko kauppa on vähän ankea, tehdasmainen. Citymarket on valoisampi, avarampi ja siellä on puolestaan parempi valikoima. Kumpikin on superkannattavia, kuten tuloksista näkyy. Voi, kun Suomeen pääsisi kunnolla rantautumaan joku Iso-Britannian suurista kauppaketjuista ja panisi todellisen kilpailun pystyyn. Valitettavasti maan tapa taitaa olla ylittämättömänä esteenä.

Rauni Viren

Oi, tämä on peruskauraa. Vanilla on aina halvin, silloinkin kun vanilja pitää lisätä. Mitä isompi volyymi, sen halvempi tuote.

Harjoitustehtävä: mitkä tekijät nostavat hintaa vähän myydyssä erikoistuotteessa? Miksi valmistajat ja kauppa segmentoivat asiakkaita?

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Suklaajäätelö ei maksa 60% enemmän kuin vaniljajäätelö, vaikka suklaajäätelö on varmasti kalliimpaa valmistaa.

Valio on vasta lanseerannut tämän Hilja-maitonsa ja selvästikin kyseessä on ihan tietoinen hinnoittelu. Eivät halua kannibalisoida tällä tuotteella omaa tuottoisaa luomumaitomyyntiään. Suurin osa luomumaidon ostajista ei osta luomua siksi että se on luomua, vaan siksi että sitä ei ole homogenoitu.

Tällä tuotteella on mahdollisuudet tulla vaikka myydymmäksi, kuin tavallinen maito. Kukaan keneltä olen kysynyt, joka on maistanut luomumaitoa, ei ole väittänyt että tavallinen olisi paremman makuista. Homogenointi on täysin turha tuotantoprosessi. On olemassa myös vahvoja epäilyjä, joskaan ei suoranaista näyttöä, että monet maidon aiheuttamat ongelmat koskevat juuri homogenoitua maitoa. Monet sille yliherkät ovat kuitenkin voineet jatkaa maidon kulutusta vaihdettuaan homogenoimattomaan maitoon.

Rauni Viren

"Suklaa" on "vanilla" tässä mielessä. Ne isot tuutit missä on rakeita, ne ovat sitä segmentointia.

Itse en halua maitoa, jossa kerma tulee vahingossa ensimmäiseen kuppiin kahvia.

Paitsi jos niitä terveyshaittoja todistetaan. Sitten ehkä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Homogenoinnin lisätulot tulevat laktoosi-intolerantikoiden kasvun määrässä. Näin saadaan myytyä niitä maitopillereitä. Tekemällä tehty sairaus ihmiselle.

Mikä ihmeen medikalisaatio?

Käyttäjän henrimikkonen kuva
Henri Mikkonen

Täytyy sanoa, että ihmettelen miksi homogenointi on niin suosittua. Sillä ei ole mitään vaikutusta lopputuotteen säilyvyyteen. Ainoastaan visuaalisessa mielessä se varmistaa, etteivät rasvapallerot erotu juomasta. Maussa menetetään paljon ja on syytä epäillä, että terveysongelmiakin se saattaa aiheuttaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei lisättävää, ei korjattavaa.

Rauni Viren

Lähde?

(homogenoinnin väittäminen terveydelle haitalliseksi on yleistä, mutta kovaa faktaa en ole nähnyt)

Kts myös: http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,2530,15595...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ah joo, homogenoimatonta maitoa voi myös hieman ravistaa ennenkuin sen kaataa lasiin.

Johan Lom

Kysymys: Miksi turkulaiset eivät sitä käytä?

Vastaus: Kun purkissa lukee "RAVISTETTAVA OMASKAKAS"

Raimo Karppinen

Oliskohan asia liiankin yksinkertainen.

Homogenoinnin avulla saadaan raakamaitoon lisää - voluumia.
Ja voisikohan "arvokkaan" lisän suurin ainesosa olla se tuttu H2O.

Hilja-maidossa taitaa yksinkertaisesti olla enemmän - maitoa.

Rauni Viren

Maitoon ei saa lisätä vettä. Homogenointi tuskin maidon tiheyteenkään mitattavasti vaikuttaa.

Johan Lom

Luultavasti paras vaihtoehto on homogenoimaton maito itse ravistettuna. Sellainen ravistaminen ei vielä tuo "teollista makua", mutta estää kerman lupsahtamisen ensimmäisellä kaadolla.

Käyttäjän pirkkomattila kuva
Pirkko Mattila

Tuo Porsche -huomiosi on osuva. Kun kauppaketju rakentaa uuden liiketilan, se tekee sen kassarahoituksella. Kun maanviljelijä, joka tuottaa kauppaketjulle, investoi, hän tekee sen velkarahalla. Kun ruoan hinta nousee, tuottajahinta pysyy suurinpiirtein samana. Missä vika? Kun maidon tinkimyynnille asetetaan rajoituksia, ovatko kähevimpiä edunvahteja meijerit, jotka mustasukkaisesti vartioivat raaka-aineensa kulkuvirtoja?

Toimituksen poiminnat