Ulkomaat http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/3/all Tue, 19 Sep 2017 07:00:00 +0300 fi Lähi-itään syntynee uusi valtio - Kurdistan http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243064-lahi-itaan-syntynee-uusi-valtio-kurdistan <p>Valtamediassa on uutisoitu hyvin vähän Etelä-Kurdistanissa maanantaina 25.9.2017 pidettävästä kansanäänestyksestä. Panoksena on itsenäisyys. Silloin alueen kansalaisilta kysytään haluavatko nämä pysyä osana Irakia vai irtautua ja muodostaa itsenäinen Kurdistanin valtio.</p><p><strong>Irak, Iran, Syyria ja Turkki, Kurdistanin tulevat naapurit vastustavat itsenäistymispyrkimyksiä.</strong> EU ja Yhdysvallat taas kokevat, että ajankohta kansanäänestykselle on huono, varsinkin kun taistelu ISIS:tä vastaan on vielä päällä. Iranin, Turkin ja Syyrian vastustuksen takana piilee se tosiasia, että mailla on isot kurdivähemmistöt maissaan. Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Jos yksi alue Kurdistanista pääsisi itsenäistymään, antaisi se naapurimaissa asuville kurdeille väärän ja vaarallisen signaalin &ndash; itsenäistyminen on mahdollista myös muualla Kurdistanissa kuin vain Irakin hallinnoimalla kurdialueella. &nbsp;Tällainen ajattelu nähdään hyvin ongelmallisena ja toiveet pyritään tyrehdyttämään jo ennen kuin ne pääsevät valloilleen. Ja tässä Irakin kurdialue aiheuttaa päänsärkyä alueen muille maille.</p><p><strong>Yhdysvallat ja EU, jonka linjaa Suomi edustaa</strong>, näkevät, että ajankohta on huono. Kurdistanissa oli tarkoitus pitää kansanäänestys itsenäisyydestä jo vuonna 2014, mutta koska taistelut ISIS:iä vastaan olivat parhaimmillaan, Kurdistanin itsehallintoalue (KRG- Kurdistan Regional Government) päätti perua aikeensa. &nbsp;Kansanäänestystä on siirretty useaan kertaan. Nyt kurdit Kurdistanissa ja diasporassa odottavat jännittyneinä 25. päivää syyskuuta, jolloin on tarkoitus äänestää Pohjois-Irakin tulevaisuudesta. Alue kattaa lähes viidenneksen Irakin pinta-alasta.</p><p>Irak on kovan paineen alla. Sillä on pohjoisessa alue, joka pyrkii irtautumaan Irakista. Irakin parlamentti äänesti jo viime viikolla itsenäistymispyrkimyksiä vastaan. Irakin valtion mukaan Kurdistanin itsenäistymispyrkimykset ovat uhka Irakin itsenäisyydelle ja se on vastoin perustuslakia. Ongelmalliseksi äänestyksen tekee myös se, että myös Kirkukin öljyvauras alue on yksi äänestäjäalueista. Irakin hallinto on päättänyt panna toimeen kaikki mahdolliset toimenpiteet Kurdistanin itsenäisyyden estämiseksi.</p><p>Irak on toistuvasti ilmaissut kuinka Kurdistanin itsehallintoalueen äänestys on uhka alueen vakaudelle ja rauhalle. Irakin mukaan itsenäistymispyrkimyksestä voi seurata vakavia seuraamuksia. Kurdistanin itsehallintoalue taas on useaan kertaan ilmaissut, että alue on ollut jo pitkään rauhaton ja epävakaa ja että se on pyrkinyt olemaan mukana Irakin vakauttamisessa tuloksetta. Kurdistanin mukaan kurdit ovat antaneet Irakille jo 14 vuoden ajan tilaisuuden edustaa kaikkia irakilaisia myös kurdeja tuloksetta. Kurdien mukaan Irakin yksi suurimmista ongelmista on sunnien ja shiiojen vuosia jatkuneet kiistat ja verenvuodatukset, johon kurdit eivät halua ottaa osaa.</p><p>Kurdistanin itsehallinnon presidentti Masoud Barzani on painottanut voimakkaasti ulkoisista paineista ja pyrkimyksistä huolimatta, että Kurdistanin alue tulee pitämään kansanäänestyksen irtautumisestaan Irakista. Panokset ovat kovat ja uhka vaanii. Kansanäänestyksen tulos ja pitäminen vaikuttaa niin koko Lähi-itään kuin myös kansainvälisiin suhteisiin. <strong>Masoud Barzani on todennut, että Kurdistan on valmis siirtämään kansanäänestyksen päivämäärää vain, mikäli kansainvälisellä yhteisöllä on antaa parempia vaihtoehtoja. Kuitenkaan vaihtoehtoja ei ole annettu.</strong></p><p><strong>Laajasta vastustuksesta ja painostuksesta huolimatta maailmasta löytyy yksi valtio, joka tukee Kurdistanin itsenäistymistä julkisesti ja se on Israel</strong>. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu totesi jo aikaisemmin tässä kuussa, että Israel tukee Kurdistanin itsenäistymispyrkimyksiä. Juutalaisilla ja kurdeilla on paljon yhteistä; vahva isänmaallisuus, laajat diasporat ympäri maailmaa etnisistä vainoista ja kansanmurhista johtuen ja pragmaattinen lähestyminen uskontoon. Puhumattakaan siitä tosiasiasta, että kurdeilla ja juutalaisilla on prosentuaalisesti maailman suurimmat naispuoliset taistelijat. Kurdit eivät perinteisesti näe mitään ongelmaa naispuolisissa isänmaan puolustajissa ja taistelijat ovatkin tulleet tunnetuiksi niin valtamediassa kuin viholliselle.</p><p>Tapahtui seuraavina viikkoina mitä tahansa, varmaa on, että kurdit eivät tule perääntymään aikomuksissaan. Tilaisuutta on odotettu jo vuosikymmeniä ja päivä on hyvin merkittävä kaikille maailman kurdeille, joita on arvioiden mukaan n.30&ndash;40 miljoonaa. Hyvin todennäköistä on, että naapurimaat ryhtyvät toimiin estääkseen Kurdistanin itsenäistymisaikeet, jopa sotatoimin. Kurdit tietävät näistä uhkista ja vastustus ei ole uutta heille kuten ei mahdollinen sota, jota pyritään välttämään loppuun asti.</p><p>Se mitä historiasta voi oppia, jos jotakin, on se, että loppujen lopuksi jokainen kansa vastaa itsestään. Jokainen kansa on oman elämänsä seppä. <strong>Sympatiaa on helppo saada, mutta itsenäisyyttä ei.</strong> Tämä jos jokin on nähty myös Suomen poliittisessa historiassa.&nbsp;</p> Valtamediassa on uutisoitu hyvin vähän Etelä-Kurdistanissa maanantaina 25.9.2017 pidettävästä kansanäänestyksestä. Panoksena on itsenäisyys. Silloin alueen kansalaisilta kysytään haluavatko nämä pysyä osana Irakia vai irtautua ja muodostaa itsenäinen Kurdistanin valtio.

Irak, Iran, Syyria ja Turkki, Kurdistanin tulevat naapurit vastustavat itsenäistymispyrkimyksiä. EU ja Yhdysvallat taas kokevat, että ajankohta kansanäänestykselle on huono, varsinkin kun taistelu ISIS:tä vastaan on vielä päällä. Iranin, Turkin ja Syyrian vastustuksen takana piilee se tosiasia, että mailla on isot kurdivähemmistöt maissaan. Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Jos yksi alue Kurdistanista pääsisi itsenäistymään, antaisi se naapurimaissa asuville kurdeille väärän ja vaarallisen signaalin – itsenäistyminen on mahdollista myös muualla Kurdistanissa kuin vain Irakin hallinnoimalla kurdialueella.  Tällainen ajattelu nähdään hyvin ongelmallisena ja toiveet pyritään tyrehdyttämään jo ennen kuin ne pääsevät valloilleen. Ja tässä Irakin kurdialue aiheuttaa päänsärkyä alueen muille maille.

Yhdysvallat ja EU, jonka linjaa Suomi edustaa, näkevät, että ajankohta on huono. Kurdistanissa oli tarkoitus pitää kansanäänestys itsenäisyydestä jo vuonna 2014, mutta koska taistelut ISIS:iä vastaan olivat parhaimmillaan, Kurdistanin itsehallintoalue (KRG- Kurdistan Regional Government) päätti perua aikeensa.  Kansanäänestystä on siirretty useaan kertaan. Nyt kurdit Kurdistanissa ja diasporassa odottavat jännittyneinä 25. päivää syyskuuta, jolloin on tarkoitus äänestää Pohjois-Irakin tulevaisuudesta. Alue kattaa lähes viidenneksen Irakin pinta-alasta.

Irak on kovan paineen alla. Sillä on pohjoisessa alue, joka pyrkii irtautumaan Irakista. Irakin parlamentti äänesti jo viime viikolla itsenäistymispyrkimyksiä vastaan. Irakin valtion mukaan Kurdistanin itsenäistymispyrkimykset ovat uhka Irakin itsenäisyydelle ja se on vastoin perustuslakia. Ongelmalliseksi äänestyksen tekee myös se, että myös Kirkukin öljyvauras alue on yksi äänestäjäalueista. Irakin hallinto on päättänyt panna toimeen kaikki mahdolliset toimenpiteet Kurdistanin itsenäisyyden estämiseksi.

Irak on toistuvasti ilmaissut kuinka Kurdistanin itsehallintoalueen äänestys on uhka alueen vakaudelle ja rauhalle. Irakin mukaan itsenäistymispyrkimyksestä voi seurata vakavia seuraamuksia. Kurdistanin itsehallintoalue taas on useaan kertaan ilmaissut, että alue on ollut jo pitkään rauhaton ja epävakaa ja että se on pyrkinyt olemaan mukana Irakin vakauttamisessa tuloksetta. Kurdistanin mukaan kurdit ovat antaneet Irakille jo 14 vuoden ajan tilaisuuden edustaa kaikkia irakilaisia myös kurdeja tuloksetta. Kurdien mukaan Irakin yksi suurimmista ongelmista on sunnien ja shiiojen vuosia jatkuneet kiistat ja verenvuodatukset, johon kurdit eivät halua ottaa osaa.

Kurdistanin itsehallinnon presidentti Masoud Barzani on painottanut voimakkaasti ulkoisista paineista ja pyrkimyksistä huolimatta, että Kurdistanin alue tulee pitämään kansanäänestyksen irtautumisestaan Irakista. Panokset ovat kovat ja uhka vaanii. Kansanäänestyksen tulos ja pitäminen vaikuttaa niin koko Lähi-itään kuin myös kansainvälisiin suhteisiin. Masoud Barzani on todennut, että Kurdistan on valmis siirtämään kansanäänestyksen päivämäärää vain, mikäli kansainvälisellä yhteisöllä on antaa parempia vaihtoehtoja. Kuitenkaan vaihtoehtoja ei ole annettu.

Laajasta vastustuksesta ja painostuksesta huolimatta maailmasta löytyy yksi valtio, joka tukee Kurdistanin itsenäistymistä julkisesti ja se on Israel. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu totesi jo aikaisemmin tässä kuussa, että Israel tukee Kurdistanin itsenäistymispyrkimyksiä. Juutalaisilla ja kurdeilla on paljon yhteistä; vahva isänmaallisuus, laajat diasporat ympäri maailmaa etnisistä vainoista ja kansanmurhista johtuen ja pragmaattinen lähestyminen uskontoon. Puhumattakaan siitä tosiasiasta, että kurdeilla ja juutalaisilla on prosentuaalisesti maailman suurimmat naispuoliset taistelijat. Kurdit eivät perinteisesti näe mitään ongelmaa naispuolisissa isänmaan puolustajissa ja taistelijat ovatkin tulleet tunnetuiksi niin valtamediassa kuin viholliselle.

Tapahtui seuraavina viikkoina mitä tahansa, varmaa on, että kurdit eivät tule perääntymään aikomuksissaan. Tilaisuutta on odotettu jo vuosikymmeniä ja päivä on hyvin merkittävä kaikille maailman kurdeille, joita on arvioiden mukaan n.30–40 miljoonaa. Hyvin todennäköistä on, että naapurimaat ryhtyvät toimiin estääkseen Kurdistanin itsenäistymisaikeet, jopa sotatoimin. Kurdit tietävät näistä uhkista ja vastustus ei ole uutta heille kuten ei mahdollinen sota, jota pyritään välttämään loppuun asti.

Se mitä historiasta voi oppia, jos jotakin, on se, että loppujen lopuksi jokainen kansa vastaa itsestään. Jokainen kansa on oman elämänsä seppä. Sympatiaa on helppo saada, mutta itsenäisyyttä ei. Tämä jos jokin on nähty myös Suomen poliittisessa historiassa. 

]]>
28 http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243064-lahi-itaan-syntynee-uusi-valtio-kurdistan#comments Ulkomaat Irak Kurdistan Suomi Tue, 19 Sep 2017 04:00:00 +0000 Seida Sohrabi http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243064-lahi-itaan-syntynee-uusi-valtio-kurdistan
Kim Jong-un saanee ydinpelotteensa http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242956-kim-jong-un-saanee-ydinpelotteensa <p>Pohjois-Korea laukaisi jälleen ohjuksen, joka lensi Japanin yli Tyyneen valtamereen. Amerikkalainen asiantuntija myös vahvisti jokin aika sitten pohjois-korealaisten väitteen, että he ovat laukaisseet vetypommin. Presidentti Trump on joka kokeen jälkeen uhkaillut Pohjois-Koreaa twiiteissään. Pohjois-Korea on puolestaan uhonnut upottaa Japanin mereen.</p><p>Mihin tämä johtaa? Pohjois-Korea on hermostunut uusista taloudellisista pakotteista, joita maalle on asetettu sen ydinase- ja ohjuskokeiden hillitsemiseksi. USA vaatii Venäjää ja Kiinaa puuttumaan kumppaninsa tekemisiin. Toistaiseksi nämä ovat tyytyneet vain tuomitsemaan kokeet. Kiina ei katso olevansa tämän konfliktin osapuoli. Tosin sillä on suuri intressi asiassa, sillä jos Pohjois-Koreassa tapahtuisi vallankeikaus tai muu katastrofi vaarana olisi, että Kiinaan pyrkisi miljoonia nälkäisiä pakolaisia.</p><p>Toki Kiinassa ei päde eurooppalaistyylinen avointen rajojen politiikka, joka sallii taikasanan lausumisen jälkeen vapaan kävelyn rajan yli. Kuitenkin Kiinan tapainen diktatuurikin haluaa välttää humanistisen katastrofin rajoillaan, vaikka se ei olekaan kovin herkkä ulkomaiden paheksumiselle.</p><p>Vaikka Trump uhkaili Pohjois-Koreaa tulella ja raivolla, Kim Jong-un on jatkanut ydinaseohjelmaansa puheista piittaamatta. Eräs seuraus on ollut&nbsp; se, että Trump on alkanut paljastua lähinnä suurisuiseksi tyhjänpuhujaksi &ndash; arvovaltatappio sekä hänelle että USA:lle. Ilmeisesti Trump ymmärtää, että järjettömyydelläkin on teoista puheen ollen rajansa, tai sitten maan hallinnossa on jokin jarru presidentille, jos tämä uhkaa maailmanrauhaa. Tosin täytyy muistaa, että konflikti on käynnissä edelleen, ja mitä tahansa voi tapahtua.</p><p>Etelä-Korea on väläytellyt jopa Kim Jong-unin murhaamista. Diktaattorin tappaminen ei ole helppoa, ellei tekijä tule lähipiiristä. On kuitenkin vaikea uskoa, että diktaattorin varjossa kasvaisi itsenäisiä toimijoita, jotka ryhtyisivät tällaiseen tekoon. Diktaattorin jatkaminen virassaan on lähipiirinkin etu.</p><p>Etelä-Korean ja kumppaneiden on huomattava, että Kim Jong-unin kaataminen johtaisi arvaamattomaan tilanteeseen, jopa kostoiskuun. Onhan nähty, että diktaattorin suistaminen vallasta voi johtaa kaaokseen ja sisällissotaan. Juuri tällaista Kiina kammoaa. Ja tuskinpa se on Etelä-Korean, Japanin tai USA:nkaan etu.</p><p>Kim Jong-un on ilmaissut tavoitteekseen pyrkimyksen &quot;voiman tasapainoon&rdquo; Yhdysvaltojen kanssa. &quot;Lopullinen tavoitteemme on saada aikaan tilanne, jossa Yhdysvaltain johtajat eivät uskalla puhua sotilaallisesta vaihtoehdosta Pohjois-Korean suhteen, Kim kommentoi&quot; (IS 16.9.).</p><p>Nyt näyttääkin siltä, että Kim Jong-un saa ydinpelotteensa USA:n ja muidenkaan maiden voimatta sitä estää. Tähän meidän on tyytyminen &ndash; ellei Trump toisin päätä. Silloin maailma saisi pahimmassa tapauksessa riesakseen ydinsodan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Pohjois-Korea laukaisi jälleen ohjuksen, joka lensi Japanin yli Tyyneen valtamereen. Amerikkalainen asiantuntija myös vahvisti jokin aika sitten pohjois-korealaisten väitteen, että he ovat laukaisseet vetypommin. Presidentti Trump on joka kokeen jälkeen uhkaillut Pohjois-Koreaa twiiteissään. Pohjois-Korea on puolestaan uhonnut upottaa Japanin mereen.

Mihin tämä johtaa? Pohjois-Korea on hermostunut uusista taloudellisista pakotteista, joita maalle on asetettu sen ydinase- ja ohjuskokeiden hillitsemiseksi. USA vaatii Venäjää ja Kiinaa puuttumaan kumppaninsa tekemisiin. Toistaiseksi nämä ovat tyytyneet vain tuomitsemaan kokeet. Kiina ei katso olevansa tämän konfliktin osapuoli. Tosin sillä on suuri intressi asiassa, sillä jos Pohjois-Koreassa tapahtuisi vallankeikaus tai muu katastrofi vaarana olisi, että Kiinaan pyrkisi miljoonia nälkäisiä pakolaisia.

Toki Kiinassa ei päde eurooppalaistyylinen avointen rajojen politiikka, joka sallii taikasanan lausumisen jälkeen vapaan kävelyn rajan yli. Kuitenkin Kiinan tapainen diktatuurikin haluaa välttää humanistisen katastrofin rajoillaan, vaikka se ei olekaan kovin herkkä ulkomaiden paheksumiselle.

Vaikka Trump uhkaili Pohjois-Koreaa tulella ja raivolla, Kim Jong-un on jatkanut ydinaseohjelmaansa puheista piittaamatta. Eräs seuraus on ollut  se, että Trump on alkanut paljastua lähinnä suurisuiseksi tyhjänpuhujaksi – arvovaltatappio sekä hänelle että USA:lle. Ilmeisesti Trump ymmärtää, että järjettömyydelläkin on teoista puheen ollen rajansa, tai sitten maan hallinnossa on jokin jarru presidentille, jos tämä uhkaa maailmanrauhaa. Tosin täytyy muistaa, että konflikti on käynnissä edelleen, ja mitä tahansa voi tapahtua.

Etelä-Korea on väläytellyt jopa Kim Jong-unin murhaamista. Diktaattorin tappaminen ei ole helppoa, ellei tekijä tule lähipiiristä. On kuitenkin vaikea uskoa, että diktaattorin varjossa kasvaisi itsenäisiä toimijoita, jotka ryhtyisivät tällaiseen tekoon. Diktaattorin jatkaminen virassaan on lähipiirinkin etu.

Etelä-Korean ja kumppaneiden on huomattava, että Kim Jong-unin kaataminen johtaisi arvaamattomaan tilanteeseen, jopa kostoiskuun. Onhan nähty, että diktaattorin suistaminen vallasta voi johtaa kaaokseen ja sisällissotaan. Juuri tällaista Kiina kammoaa. Ja tuskinpa se on Etelä-Korean, Japanin tai USA:nkaan etu.

Kim Jong-un on ilmaissut tavoitteekseen pyrkimyksen "voiman tasapainoon” Yhdysvaltojen kanssa. "Lopullinen tavoitteemme on saada aikaan tilanne, jossa Yhdysvaltain johtajat eivät uskalla puhua sotilaallisesta vaihtoehdosta Pohjois-Korean suhteen, Kim kommentoi" (IS 16.9.).

Nyt näyttääkin siltä, että Kim Jong-un saa ydinpelotteensa USA:n ja muidenkaan maiden voimatta sitä estää. Tähän meidän on tyytyminen – ellei Trump toisin päätä. Silloin maailma saisi pahimmassa tapauksessa riesakseen ydinsodan.

 

 

]]>
22 http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242956-kim-jong-un-saanee-ydinpelotteensa#comments Ulkomaat Pohjois-Korea Ydinaseet Sat, 16 Sep 2017 11:54:00 +0000 Pekka Pihlanto http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242956-kim-jong-un-saanee-ydinpelotteensa
Trumpilla Suomi-faktat yllättävän hallussa http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242040-trumpilla-suomi-faktat-yllattavan-hallussa <p>Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui eilen paljon yhteisessä lehdistötilaisuudessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa. Tilaisuus kesti runsaat puoli tuntia.</p><p>Moni odotti vesi kielellä Trumpin suusta valtavia virheitä ja täysin vääriä väittämiä. He joutuivat pettymään, vaikka Trumpin mainitsemasta F-18-hävittäjien hankinnasta Boeingilta syntyi myrsky vesilasissa. Myös presidentti <a href="https://twitter.com/niinisto">Niinistö twiittasi &rdquo;ankasta&rdquo;,</a> mikä alleviivasi asiaa.</p><p>Tänään hävittäjäasiaa ovat kommentoineet monet suomalaiset. Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) on puhunut <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kanerva-trumpin-havittajapuheista-se-oli-selkea-lapsus-hanen-puoleltaan-en-anna-sille-minkaanlaista-arvoa/6553978">&rdquo;selkeästä lapsuksesta&rdquo;</a> ja kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9802731">&rdquo;selvästä virheestä&rdquo;</a>.</p><p>Myös <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9802670?origin=rss">puolustusministeriö on haettu julkisuuteen sanomaan,</a> että Suomi ei ole tehnyt päätöstä Hornet-hävittäjien seuraajasta.</p><p>Fiksuimman puheenvuoron aiheesta on käyttänyt Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005344364.html?ref=rss">Mika Aaltola, joka on arvellut,</a> että Trumpilla menivät Suomen aiemmat hävittäjäkaupat sekaisin tulevien kanssa. Tällaista &rdquo;paikkaansa pitämätöntä kieltä ei kannata ylitulkita&rdquo;.</p><p>Trumpin faktat ainakin Suomea koskien olivat kauttaaltaan hyvällä mallilla. Hän muistutti muun muassa, että Suomi ei ole ollut Venäjän vallan alla sataan vuoteen.</p><p>Tosin Reutersin <a href="https://twitter.com/jamesoliphant">toimittaja twiittasi Trumpin sanoneen</a>, että Suomi ja Venäjä ovat olleet hyvissä väleissä sata vuotta. Samalla hän viittasi ilmeisen sarkastisesti Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen 1939.</p><p>Tällaista ei kuitenkaan Valkoisen talon kirjauksista löydy. Trump sanoi niiden mukaan, että &rdquo;Venäjä kunnioittaa Suomea. Suomi on todellakin ollut yhtenä alueen harvoista maista Venäjästä vapaa 100 vuotta&rdquo;. (<a href="https://www.whitehouse.gov/the-press-office/2017/08/28/remarks-president-trump-and-president-niinist%C3%B6-finland-joint-press">Finland is respected by Russia. &nbsp;Finland has been free of Russia, really -- just about one of the few countries in the region that has been -- for 100 years)</a>.&nbsp;</p><p>Trump onnitteli Suomea hyvästä työstä kyberturvallisuuden eteen, kiitteli Yhdysvaltoihin investoineita suomalaisyrityksiä, kehui Suomen osallistumisesta operaatioon Afganistanissa ja toi esille solidaarisuutensa runsaan viikon takaisten Turun iskujen vuoksi.</p><p>Hän puhui Turun tapauksessa <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/228644-trumpilta-suora-viesti-suomen-kansalle-joka-karsi-terrori-iskun-turussa">suoraan terrori-iskusta</a>, mitä sanaa Suomessa vielä jossain määrin vältellään. Oliko se terrori-isku, on tutkinnan alla.</p> Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui eilen paljon yhteisessä lehdistötilaisuudessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa. Tilaisuus kesti runsaat puoli tuntia.

Moni odotti vesi kielellä Trumpin suusta valtavia virheitä ja täysin vääriä väittämiä. He joutuivat pettymään, vaikka Trumpin mainitsemasta F-18-hävittäjien hankinnasta Boeingilta syntyi myrsky vesilasissa. Myös presidentti Niinistö twiittasi ”ankasta”, mikä alleviivasi asiaa.

Tänään hävittäjäasiaa ovat kommentoineet monet suomalaiset. Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) on puhunut ”selkeästä lapsuksesta” ja kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) ”selvästä virheestä”.

Myös puolustusministeriö on haettu julkisuuteen sanomaan, että Suomi ei ole tehnyt päätöstä Hornet-hävittäjien seuraajasta.

Fiksuimman puheenvuoron aiheesta on käyttänyt Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola, joka on arvellut, että Trumpilla menivät Suomen aiemmat hävittäjäkaupat sekaisin tulevien kanssa. Tällaista ”paikkaansa pitämätöntä kieltä ei kannata ylitulkita”.

Trumpin faktat ainakin Suomea koskien olivat kauttaaltaan hyvällä mallilla. Hän muistutti muun muassa, että Suomi ei ole ollut Venäjän vallan alla sataan vuoteen.

Tosin Reutersin toimittaja twiittasi Trumpin sanoneen, että Suomi ja Venäjä ovat olleet hyvissä väleissä sata vuotta. Samalla hän viittasi ilmeisen sarkastisesti Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen 1939.

Tällaista ei kuitenkaan Valkoisen talon kirjauksista löydy. Trump sanoi niiden mukaan, että ”Venäjä kunnioittaa Suomea. Suomi on todellakin ollut yhtenä alueen harvoista maista Venäjästä vapaa 100 vuotta”. (Finland is respected by Russia.  Finland has been free of Russia, really -- just about one of the few countries in the region that has been -- for 100 years)

Trump onnitteli Suomea hyvästä työstä kyberturvallisuuden eteen, kiitteli Yhdysvaltoihin investoineita suomalaisyrityksiä, kehui Suomen osallistumisesta operaatioon Afganistanissa ja toi esille solidaarisuutensa runsaan viikon takaisten Turun iskujen vuoksi.

Hän puhui Turun tapauksessa suoraan terrori-iskusta, mitä sanaa Suomessa vielä jossain määrin vältellään. Oliko se terrori-isku, on tutkinnan alla.

]]>
68 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242040-trumpilla-suomi-faktat-yllattavan-hallussa#comments Ulkomaat Donald Trump Tue, 29 Aug 2017 08:23:33 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242040-trumpilla-suomi-faktat-yllattavan-hallussa
Mitä yhteistä on tulevaisuuden tekoälyllä ja Donald Trumpilla? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241422-mita-yhteista-on-tulevaisuuden-tekoalylla-ja-donald-trumpilla <p>Tulevaisuudessa tekoälyohjelmien kehittyneimmät muodot perustuvat neuroverkkkoihin ja ns. syväoppimiseen. Ne voivat oppia vaikka seuraamalla ympäristöään tai niitä voidaan aktiivisesti opettaa syöttämällä niihin sopivaa informaatiota. Tämä tekniikka edustaa aivan uudenlaista tapaa ohjelmoinnissa.</p><p>Tekoäly pystyy periaatteessa analysoimaan suuria informaatiomääriä ja löytämään niistä lainalaisuuksia ja tekemään johtopäätöksiä ihmistä tehokkaammin. Sanotaan, että tekoälyä voi hyödyntää vaikka talousasioissa monimutkaisen markkinainformaation analyysiin ja sijoituspäätösten tekoon tai lääketieteessä valtavien data ja geenipankkien analyysien kautta sairausdiagnoosien tekoon.</p><p>Tämä kaikki kuulostaa hyvältä. Tällaisten innovaatioiden nopea kehitys vaatisi kuitenkin samalla hyvää analyysiä innovaatioihin liittyvistä riskeistä ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa. Tästä ovat varoittaneet mm Bill Gates ja Elon Musk, sähköauto Teslan kehittäjä. &nbsp;Tekoälyltä esimerkiksi puuttuu yksi länsimaiseen sivistykseen liittyvä ominaisuus. Tulevaisuuden tekoäly on niin monimutkainen systeemi, että sen kehittäjätkään eivät pysty varmasti sanomaan mihin tekoälyn päätökset perustuvat. Tekoäly on kuin &rdquo;black box&rdquo;, josta pulpahtaa johtopäätöksiä.</p><p>Jo antiikin kreikkalaiset tiesivät arvelun ja mutu-tuntuman muuttuvan tiedoksi vasta kun sille esitetään hyvät perustelut. Jos tekoäly ei pysty kertomaan ymmärrettävästi mihin päätös perustuu, ei se eroa luolassa istuvasta oraakkelista joka laukoo mystisesti näkyihinsä perustuvia ohjeita. Vai sijoittaisitko rahasi tällaisten ohjeiden perustella? Entä uskoisitko tällaisia hoito-ohjeita, jos terveytesi olisi panoksena? Hyppäisitkö itseajavan auton kyytiin, jos et tiedä millä perusteella se tekee ratkaisunsa. Millaisia riskejä se ottaa?</p><p>Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Texasin yliopiston syöpäkeskus on laittanut tekoäly-ohjelmansa jäihin. Yliopiston viestinästä on todettiin, että &quot;lopullista tietoa tekoälyn hyödystä potilaille ei ole vielä saatu&quot; (TIVI, 19.8.).</p><p>Tällainen tekoäly ei eroa Donald Trumpin tiedottajasta, joka ei perustele vaihtoehtoisia faktojaan. Kunhan väittää jotakin. Jos tekoäly ei perustele ratkaisuaan, älä luota siihen. Ennen kehittyneen tekoälyn laajamittaista soveltamista tämä ongelma on ratkaistava.</p> Tulevaisuudessa tekoälyohjelmien kehittyneimmät muodot perustuvat neuroverkkkoihin ja ns. syväoppimiseen. Ne voivat oppia vaikka seuraamalla ympäristöään tai niitä voidaan aktiivisesti opettaa syöttämällä niihin sopivaa informaatiota. Tämä tekniikka edustaa aivan uudenlaista tapaa ohjelmoinnissa.

Tekoäly pystyy periaatteessa analysoimaan suuria informaatiomääriä ja löytämään niistä lainalaisuuksia ja tekemään johtopäätöksiä ihmistä tehokkaammin. Sanotaan, että tekoälyä voi hyödyntää vaikka talousasioissa monimutkaisen markkinainformaation analyysiin ja sijoituspäätösten tekoon tai lääketieteessä valtavien data ja geenipankkien analyysien kautta sairausdiagnoosien tekoon.

Tämä kaikki kuulostaa hyvältä. Tällaisten innovaatioiden nopea kehitys vaatisi kuitenkin samalla hyvää analyysiä innovaatioihin liittyvistä riskeistä ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa. Tästä ovat varoittaneet mm Bill Gates ja Elon Musk, sähköauto Teslan kehittäjä.  Tekoälyltä esimerkiksi puuttuu yksi länsimaiseen sivistykseen liittyvä ominaisuus. Tulevaisuuden tekoäly on niin monimutkainen systeemi, että sen kehittäjätkään eivät pysty varmasti sanomaan mihin tekoälyn päätökset perustuvat. Tekoäly on kuin ”black box”, josta pulpahtaa johtopäätöksiä.

Jo antiikin kreikkalaiset tiesivät arvelun ja mutu-tuntuman muuttuvan tiedoksi vasta kun sille esitetään hyvät perustelut. Jos tekoäly ei pysty kertomaan ymmärrettävästi mihin päätös perustuu, ei se eroa luolassa istuvasta oraakkelista joka laukoo mystisesti näkyihinsä perustuvia ohjeita. Vai sijoittaisitko rahasi tällaisten ohjeiden perustella? Entä uskoisitko tällaisia hoito-ohjeita, jos terveytesi olisi panoksena? Hyppäisitkö itseajavan auton kyytiin, jos et tiedä millä perusteella se tekee ratkaisunsa. Millaisia riskejä se ottaa?

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Texasin yliopiston syöpäkeskus on laittanut tekoäly-ohjelmansa jäihin. Yliopiston viestinästä on todettiin, että "lopullista tietoa tekoälyn hyödystä potilaille ei ole vielä saatu" (TIVI, 19.8.).

Tällainen tekoäly ei eroa Donald Trumpin tiedottajasta, joka ei perustele vaihtoehtoisia faktojaan. Kunhan väittää jotakin. Jos tekoäly ei perustele ratkaisuaan, älä luota siihen. Ennen kehittyneen tekoälyn laajamittaista soveltamista tämä ongelma on ratkaistava.

]]>
10 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241422-mita-yhteista-on-tulevaisuuden-tekoalylla-ja-donald-trumpilla#comments Ulkomaat Hype Innovaatiot Riski Teknologian murros Tekoäly Fri, 18 Aug 2017 11:00:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241422-mita-yhteista-on-tulevaisuuden-tekoalylla-ja-donald-trumpilla
Niinistö Trumpin vieraaksi tänä erikoisena aikana http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241423-niinisto-trumpin-vieraaksi-tana-erikoisena-aikana <p>Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa tämän kuun lopussa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin. Näin tapahtuu, koska Trump on kutsunut presidenttimme kylään.</p><p>Vierailu Valkoisessa talossa ei ole Suomen presidentille jokapäiväistä herkkua. Tällä kertaa työvierailu tapahtuu myös niin, että Niinistö on Yhdysvaltain presidentin ainoa vieras. Edellisellä kerralla hän oli siellä Barack Obaman kutsumana viime vuonna <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/195557-sauli-niiniston-tavannut-barack-obama-vastasi-heti-vladimir-putinille-olemme">yhdessä pohjoismaisten pääministereiden kanssa.</a></p><p>Trumpin kutsua oli Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227723-niinisto-tapaa-trumpin-aarettoman-tarkeaa-venajalla-ehka-vaikutusta">Mika Aaltolan mukaan jo odoteltu</a>. Hän pitää tämän päivän vierailu-uutista erinomaisena.</p><p>Erinomaista varmaan, mutta elämme länsimaisissa demokratioissa erikoisia aikoja. On kansakuntien kahtiajakautumista, väkivaltaisuuksia ja kansainvälistä terrorismia. Viimeksi tänään olemme kuulleet murheellisia uutisia Espanjan Barcelonassa tehdystä autoiskusta.</p><p>Trump on ollut surkean kielenkäyttönsä vuoksi tunnetusti jatkuvissa poliittisissa hankaluuksissa, mutta nyt Yhdysvaltain presidenttiin ovat ottaneet etäisyyttä myös monet merkittävät bisnesjohtajat.</p><p>Lisäksi esimerkiksi amerikkalaiskenraalien joukossa on ilmennyt tarvetta tuomita rasismi juuri tällä viikolla.</p><p>Taustalla on se, että Trump on Virginian Charlottesvillen tapauksen yhteydessä puhunut läpiä päähänsä molemmista osapuolista, vaikka yleinen näkemys on se, että syylliset väkivaltaisuuksiin löytyvät rasistisesta äärioikeistosta.</p><p>Trump joutui tällä viikolla lopettamaan kaksi talousfoorumiaan, kun muun muassa <a href="http://www.marmai.fi/uutiset/trump-laittoi-neuvostonsa-pillit-pussiin-johtajien-joukkoirtisanoutumisen-jalkeen-6669647">lääkejätti Merckin ja it-jätti Intelin johtajat lähtivät kävelemään</a> niistä. Teslan vaikutusvaltainen Elon Musk oli jättänyt neuvostot jo aiemmin, koska Trump päätti vetää Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/227748-kenraaleilta-poikkeuksellinen-ulostulo-trumpin-puheiden-jalkeen-vastoin-kaikkea-mita">Amerikkalaiskenraali Mark A. Milley puolestaan twiittasi:</a> &rdquo;Armeija ei hyväksy rasismia, ääriliikkeitä tai vihaa riveissämme. Se on vastoin arvojamme ja kaikkea, mitä olemme puolustaneet sitten vuoden 1775&rdquo;. Hän tosin kommentoi CNN:lle, ettei tarkoitus ole olla poliittinen, vaan lähettää viesti sotajoukoille.</p><p>Mutta miksi Trump haluaa tavata Niinistön?</p><p>Niinistössä Trumpia ja hänen hallintoaan kiinnostaa ainakin se, että suomalaispresidentti on tavannut Venäjän presidentin Vladimir Putinin aivan hiljattain. Washington D.C:ssä puhutaan suurella todennäköisyydellä Niinistön näistä kokemuksista, mutta myös Itämeren tilanteesta, transpondereista, Ukrainasta sekä Suomen ja Yhdysvaltain kauppasuhteista.</p><p>Niinistö itse puki asian hyvin yleiseen muotoon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9781791?origin=rss">tänään Naantalin Kultarannassa sanomalla</a>, että &rdquo;Yhdysvaltain hallinnon mielenkiinto Suomea kohtaan on kasvanut&rdquo;.</p><p>&rdquo;Ei pelkästään Suomeen Suomena, vaan Suomen tapaan hoitaa asioita&rdquo;, <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/niinisto-trump-tapaamisesta-usa-ta-kiinnostaa-suomen-tapa-hoitaa-asioita/6539836#gs.dRVAhQU">presidentti lisäsi.</a></p><p>Niinistön ajatus kieltää lentäminen ilman tutkalaitteita on joka tapauksessa ottanut Naton piirissä vähän tuulta alleen, sillä Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg otti ne kuluneena kesänä kohtuullisen näkyvästi esiin. (<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227762-tata-suomen-media-ei-huomannut-nato-pomo-jens-stoltenbergilta-isot-kehut-sauli">Lue uutinen aiheesta Uudesta Suomesta</a>)</p> Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa tämän kuun lopussa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin. Näin tapahtuu, koska Trump on kutsunut presidenttimme kylään.

Vierailu Valkoisessa talossa ei ole Suomen presidentille jokapäiväistä herkkua. Tällä kertaa työvierailu tapahtuu myös niin, että Niinistö on Yhdysvaltain presidentin ainoa vieras. Edellisellä kerralla hän oli siellä Barack Obaman kutsumana viime vuonna yhdessä pohjoismaisten pääministereiden kanssa.

Trumpin kutsua oli Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan jo odoteltu. Hän pitää tämän päivän vierailu-uutista erinomaisena.

Erinomaista varmaan, mutta elämme länsimaisissa demokratioissa erikoisia aikoja. On kansakuntien kahtiajakautumista, väkivaltaisuuksia ja kansainvälistä terrorismia. Viimeksi tänään olemme kuulleet murheellisia uutisia Espanjan Barcelonassa tehdystä autoiskusta.

Trump on ollut surkean kielenkäyttönsä vuoksi tunnetusti jatkuvissa poliittisissa hankaluuksissa, mutta nyt Yhdysvaltain presidenttiin ovat ottaneet etäisyyttä myös monet merkittävät bisnesjohtajat.

Lisäksi esimerkiksi amerikkalaiskenraalien joukossa on ilmennyt tarvetta tuomita rasismi juuri tällä viikolla.

Taustalla on se, että Trump on Virginian Charlottesvillen tapauksen yhteydessä puhunut läpiä päähänsä molemmista osapuolista, vaikka yleinen näkemys on se, että syylliset väkivaltaisuuksiin löytyvät rasistisesta äärioikeistosta.

Trump joutui tällä viikolla lopettamaan kaksi talousfoorumiaan, kun muun muassa lääkejätti Merckin ja it-jätti Intelin johtajat lähtivät kävelemään niistä. Teslan vaikutusvaltainen Elon Musk oli jättänyt neuvostot jo aiemmin, koska Trump päätti vetää Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta.

Amerikkalaiskenraali Mark A. Milley puolestaan twiittasi: ”Armeija ei hyväksy rasismia, ääriliikkeitä tai vihaa riveissämme. Se on vastoin arvojamme ja kaikkea, mitä olemme puolustaneet sitten vuoden 1775”. Hän tosin kommentoi CNN:lle, ettei tarkoitus ole olla poliittinen, vaan lähettää viesti sotajoukoille.

Mutta miksi Trump haluaa tavata Niinistön?

Niinistössä Trumpia ja hänen hallintoaan kiinnostaa ainakin se, että suomalaispresidentti on tavannut Venäjän presidentin Vladimir Putinin aivan hiljattain. Washington D.C:ssä puhutaan suurella todennäköisyydellä Niinistön näistä kokemuksista, mutta myös Itämeren tilanteesta, transpondereista, Ukrainasta sekä Suomen ja Yhdysvaltain kauppasuhteista.

Niinistö itse puki asian hyvin yleiseen muotoon tänään Naantalin Kultarannassa sanomalla, että ”Yhdysvaltain hallinnon mielenkiinto Suomea kohtaan on kasvanut”.

”Ei pelkästään Suomeen Suomena, vaan Suomen tapaan hoitaa asioita”, presidentti lisäsi.

Niinistön ajatus kieltää lentäminen ilman tutkalaitteita on joka tapauksessa ottanut Naton piirissä vähän tuulta alleen, sillä Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg otti ne kuluneena kesänä kohtuullisen näkyvästi esiin. (Lue uutinen aiheesta Uudesta Suomesta)

]]>
14 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241423-niinisto-trumpin-vieraaksi-tana-erikoisena-aikana#comments Ulkomaat Donald Trump Sauli Niinistö Turpo Thu, 17 Aug 2017 17:11:36 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241423-niinisto-trumpin-vieraaksi-tana-erikoisena-aikana
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suosio vapaassa pudotuksessa http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240899-ranskan-presidentti-emmanuel-macronin-suosio-vapaassa-pudotuksessa <p>Ranskan presidentti <a href="http://www.elysee.fr/la-presidence/emmanuel-macron-biographie/">Emmanuel Macronin&nbsp;</a>suosio on ollut viime aikoina vapaassa pudotuksessa.</p><p><a href="https://fr.reuters.com/article/topNews/idFRKBN1AJ10E-OFRTP">YouGov</a>&nbsp;-markkinatutkimusyhtiön kyselyssä vain 36 % &nbsp;ranskalaisista antaa presidentti Macronille hyvän arvosanan.</p><p>Vielä&nbsp;<a href="http://www.reuters.com/article/us-france-macron-poll-idUSKBN19F0RC?il=0">kesäkuussa&nbsp;</a>&nbsp;mitattiin yli 60 %:n lukuja Macronille ja hänen pääministerilleen&nbsp;&nbsp;Edouard Philippe&#39;lle.</p><p>Miten yhtenäisenä kansalliskokouksessa alkaa toimia Macronin taustapuolue (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/En_Marche!" title="En Marche!">La République En Marche</a>), joka sai kesäkuun vaaleissa <a href="http://www.france24.com/en/20170618-live-liveblog-france-politics-legislative-elections-parliament-round-2">yksin enemmistön</a>. Macronin oma suosio voi kulkea tässä &nbsp;vaiheessa mitä tahtia tahansa, mutta kansalliskokouksen päätöksenteko presidentin tukena nousee keskiöön.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9683256">Monien ministereiden&nbsp;</a>&nbsp;erot, armeijan esikuntapäällikön ero, julkinen sanasota ja uudistusten hitaus ovat syöneet Macronin suosiota lähes yhtä nopeassa tahdissa kuin vuonna 2012 kävi edelliselle presidentti&nbsp;François <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6259806">Hollandelle&nbsp;</a>. Hollanden suosion romahdus johti myös hänen sosialistipuolueen ennenkokemattomaan romahdukseen tämän vuoden vaaleissa.</p><p>Moni ennakoi ennen vaaleja, että presidentti Macronin johtamistaidot ja poliittinen taitavuus joutuvat kunnolla vasta puntariin, kun hänen julkisuudessa esittämänsä työelämän ym. uudistukset ovat päätäntävaiheessa. Ranska tarvitsee Suomen lailla monia rakenteellisia uudistuksia. Toivoa sopii, että Macron saa vietyä läpi aikomansa uudistukset.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suosio on ollut viime aikoina vapaassa pudotuksessa.

YouGov -markkinatutkimusyhtiön kyselyssä vain 36 %  ranskalaisista antaa presidentti Macronille hyvän arvosanan.

Vielä kesäkuussa  mitattiin yli 60 %:n lukuja Macronille ja hänen pääministerilleen  Edouard Philippe'lle.

Miten yhtenäisenä kansalliskokouksessa alkaa toimia Macronin taustapuolue (La République En Marche), joka sai kesäkuun vaaleissa yksin enemmistön. Macronin oma suosio voi kulkea tässä  vaiheessa mitä tahtia tahansa, mutta kansalliskokouksen päätöksenteko presidentin tukena nousee keskiöön.

Monien ministereiden  erot, armeijan esikuntapäällikön ero, julkinen sanasota ja uudistusten hitaus ovat syöneet Macronin suosiota lähes yhtä nopeassa tahdissa kuin vuonna 2012 kävi edelliselle presidentti François Hollandelle . Hollanden suosion romahdus johti myös hänen sosialistipuolueen ennenkokemattomaan romahdukseen tämän vuoden vaaleissa.

Moni ennakoi ennen vaaleja, että presidentti Macronin johtamistaidot ja poliittinen taitavuus joutuvat kunnolla vasta puntariin, kun hänen julkisuudessa esittämänsä työelämän ym. uudistukset ovat päätäntävaiheessa. Ranska tarvitsee Suomen lailla monia rakenteellisia uudistuksia. Toivoa sopii, että Macron saa vietyä läpi aikomansa uudistukset.

 

 

 


 

 

]]>
29 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240899-ranskan-presidentti-emmanuel-macronin-suosio-vapaassa-pudotuksessa#comments Ulkomaat Emmanuel Macron Ranska Ranskan presidentti Fri, 04 Aug 2017 10:34:32 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240899-ranskan-presidentti-emmanuel-macronin-suosio-vapaassa-pudotuksessa
Robert Muellerin tutkinta kiristää köyttä presidentin ympärillä http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240894-robert-muellerin-tutkinta-kiristaa-koytta-presidentin-ymparilla <p>Kuluneiden kuukausien aikana Washingtonissa ei ole voinut välttyä yhdeltä sanalta: Venäjä. Venäjä on hallinnut Donald Trumpin presidenttiyttä virkakauden alusta lähtien useiden paljastuksien myötä. Kuukausien ajan Yhdysvalloissa on käyty keskustelua poliitikkojen, tutkijoiden ja median toimesta siitä kuka on tiennyt mitä ja milloin. Keskustelu Venäjä-kytkösten ympärillä ja niiden tutkinta aiheuttaa suuria ongelmia Trumpin jo muutenkin vaikeuksissa olevalle hallinnolle.</p><p>Nyt tutkinta on noussut presidentin kannalta huolestuttavalle tasolle kun erikoistutkija Robert Mueller on pyytänyt Suuren valamiehistön kutsumista koolle. Liittovaltion tasolla Suurta valamiehistöä ei kutsuta koolle kevyin perustein ja Muellerin pyyntö indikoi, että on todisteita ja mahdollisista väärinkäytöksistä Yhdysvaltoja vastaan. Nyt on Suuren valamiehistön tehtävänä kuulla asianosaisia ja todistajia sekä perehtyä asiakirjoihin, niiden pohjalta Suuri valamiehistö tekee ratkaisunsa onko edellytyksiä syytteen nostamiselle. Historiassa Suuren valamiehistön kutsuminen koolle on aina lopulta johtanut syytteen nostamiseen. Presidenttiä kohtaan syyte valtakunnanoikeudessa on nostettu vain kaksi kertaa: 1868 presidentti Andrew Johnsonia vastaan ja 1998 syytteen sai Bill Clinton. Molemmilla kerroilla syyte lopulta kaatui.</p><p>Donald Trumpin ja hänen hallintonsa sekä lähipiirin kannalta on ongelmallista Suuren valamiehistön toiminta. Jäsenet valitaan samoin perustein kuten muutkin valamiehet Yhdysvalloissa, mutta sen toiminta on salaista. Suuren valamiehistön kuultavaksi kutsuttujen henkilöiden on todistettava valanvannomina eikä heillä ole oikeutta tuoda asiansajaa mukanaan. Trumpin huolena on, että joku kuultavista puhuu epähuomiossa tai tarkoituksella jotain sellaista, että henkilö tulee valehdelleeksi Suurelle valamiehistölle. Tämä on silloin rikos.</p><p>Yhdysaltain nykyisen presidentin retoriikan tuntien on vain ajan kysymys milloin hän tulee valehdelleeksi Suurelle valamiehistölle, jos siis presidentti kutsutaan kuultavaksi. Yhdysvalloissa on hyvässä muistissa erikoissyyttäjä Kenneth Starrin tutkinta 1990-luvulla Bill Clintonia kohtaan. Tuolloin presidenttiä tutkittiin useiden epäilyjen johdosta, jotka kulminoituivat Lewinsky-skandaalissa. Todistuksessaan Suurelle valamiehistölle presidentti Clintton valehteli suhteensa laadusta Valkoisen talon harjoittelijaan ja tämä johti lopullisesti syytteen nostamiseen oikeuden halventamisesta ja käsittelyyn valtakunnanoikeudessa. Kongressissa syyte kuitenkin kaatui kuin näyttöjä väärinkäytöksistä ei löytynyt ja oikeuskäsittelyä pidettiin enemmän poliittisena ajojahtina republikaanien taholta.</p><p>Presidentti Trumpin joutuminen valtakunnanoikeuteen tai edes Suuren valamiehistön kuultavaksi on edelleen kaukana mutta silti askeleen lähempänä kuin aikaisemmin. Hänen toivonsa on siinä, ettei Trumpin juniorin toimista venäläisten kanssa löydy mitään sellaista, joka osoittaisi väärinkäytöksistä tai todisteita venäläisten vaikuttamiseen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Toinen oljenkorsi presidentillä on republikaanien pysyminen hänen tukenaan. Tähän presidentti ei voi vahvasti luottaa republikaanien yhtenäisyyteen, sillä rivit ovat jo rakoilleet kuten taannoinen terveydenhuoltoäänestys osoittaa. Rivien repeilyä lisänneen kongressin välivaalit loppuvuodesta 2018. Välivaaleja on pidetty mittauksna presidentin suosiosta ja yleensä presidentinpuolue on kärsinyt vaaleissa tappion. Siksi julkiset irtiotot presidentin politiikasta parantaisivat ehdokkaiden asetelmia välivaaleissa.</p><p>Presidentin luotettavuutta ja toimintakykyä omiensa joukossa ei lisää laahaavat virkanimitykset, Valkoisen talon poukkoileva henkilöstöpolitiikka, johtajuuden puutteesta kärsivä ulkopolitiikka, tehoton lainsäädäntö sekä ylistykset maailman autoritaarisista johtajista. Tilanne on haastava kun presidentti tarvitsi omiensa tukea enemmän kuin koskaan aikaisemmin.</p> Kuluneiden kuukausien aikana Washingtonissa ei ole voinut välttyä yhdeltä sanalta: Venäjä. Venäjä on hallinnut Donald Trumpin presidenttiyttä virkakauden alusta lähtien useiden paljastuksien myötä. Kuukausien ajan Yhdysvalloissa on käyty keskustelua poliitikkojen, tutkijoiden ja median toimesta siitä kuka on tiennyt mitä ja milloin. Keskustelu Venäjä-kytkösten ympärillä ja niiden tutkinta aiheuttaa suuria ongelmia Trumpin jo muutenkin vaikeuksissa olevalle hallinnolle.

Nyt tutkinta on noussut presidentin kannalta huolestuttavalle tasolle kun erikoistutkija Robert Mueller on pyytänyt Suuren valamiehistön kutsumista koolle. Liittovaltion tasolla Suurta valamiehistöä ei kutsuta koolle kevyin perustein ja Muellerin pyyntö indikoi, että on todisteita ja mahdollisista väärinkäytöksistä Yhdysvaltoja vastaan. Nyt on Suuren valamiehistön tehtävänä kuulla asianosaisia ja todistajia sekä perehtyä asiakirjoihin, niiden pohjalta Suuri valamiehistö tekee ratkaisunsa onko edellytyksiä syytteen nostamiselle. Historiassa Suuren valamiehistön kutsuminen koolle on aina lopulta johtanut syytteen nostamiseen. Presidenttiä kohtaan syyte valtakunnanoikeudessa on nostettu vain kaksi kertaa: 1868 presidentti Andrew Johnsonia vastaan ja 1998 syytteen sai Bill Clinton. Molemmilla kerroilla syyte lopulta kaatui.

Donald Trumpin ja hänen hallintonsa sekä lähipiirin kannalta on ongelmallista Suuren valamiehistön toiminta. Jäsenet valitaan samoin perustein kuten muutkin valamiehet Yhdysvalloissa, mutta sen toiminta on salaista. Suuren valamiehistön kuultavaksi kutsuttujen henkilöiden on todistettava valanvannomina eikä heillä ole oikeutta tuoda asiansajaa mukanaan. Trumpin huolena on, että joku kuultavista puhuu epähuomiossa tai tarkoituksella jotain sellaista, että henkilö tulee valehdelleeksi Suurelle valamiehistölle. Tämä on silloin rikos.

Yhdysaltain nykyisen presidentin retoriikan tuntien on vain ajan kysymys milloin hän tulee valehdelleeksi Suurelle valamiehistölle, jos siis presidentti kutsutaan kuultavaksi. Yhdysvalloissa on hyvässä muistissa erikoissyyttäjä Kenneth Starrin tutkinta 1990-luvulla Bill Clintonia kohtaan. Tuolloin presidenttiä tutkittiin useiden epäilyjen johdosta, jotka kulminoituivat Lewinsky-skandaalissa. Todistuksessaan Suurelle valamiehistölle presidentti Clintton valehteli suhteensa laadusta Valkoisen talon harjoittelijaan ja tämä johti lopullisesti syytteen nostamiseen oikeuden halventamisesta ja käsittelyyn valtakunnanoikeudessa. Kongressissa syyte kuitenkin kaatui kuin näyttöjä väärinkäytöksistä ei löytynyt ja oikeuskäsittelyä pidettiin enemmän poliittisena ajojahtina republikaanien taholta.

Presidentti Trumpin joutuminen valtakunnanoikeuteen tai edes Suuren valamiehistön kuultavaksi on edelleen kaukana mutta silti askeleen lähempänä kuin aikaisemmin. Hänen toivonsa on siinä, ettei Trumpin juniorin toimista venäläisten kanssa löydy mitään sellaista, joka osoittaisi väärinkäytöksistä tai todisteita venäläisten vaikuttamiseen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Toinen oljenkorsi presidentillä on republikaanien pysyminen hänen tukenaan. Tähän presidentti ei voi vahvasti luottaa republikaanien yhtenäisyyteen, sillä rivit ovat jo rakoilleet kuten taannoinen terveydenhuoltoäänestys osoittaa. Rivien repeilyä lisänneen kongressin välivaalit loppuvuodesta 2018. Välivaaleja on pidetty mittauksna presidentin suosiosta ja yleensä presidentinpuolue on kärsinyt vaaleissa tappion. Siksi julkiset irtiotot presidentin politiikasta parantaisivat ehdokkaiden asetelmia välivaaleissa.

Presidentin luotettavuutta ja toimintakykyä omiensa joukossa ei lisää laahaavat virkanimitykset, Valkoisen talon poukkoileva henkilöstöpolitiikka, johtajuuden puutteesta kärsivä ulkopolitiikka, tehoton lainsäädäntö sekä ylistykset maailman autoritaarisista johtajista. Tilanne on haastava kun presidentti tarvitsi omiensa tukea enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

]]>
25 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240894-robert-muellerin-tutkinta-kiristaa-koytta-presidentin-ymparilla#comments Ulkomaat Donald Trump Presidentinvaalit Suuri valamiehistö Venäjä Yhdysvallat Fri, 04 Aug 2017 08:56:16 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240894-robert-muellerin-tutkinta-kiristaa-koytta-presidentin-ymparilla
Australia taistelee ihmissalakuljetusta vastaan http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240773-australia-taistelee-ihmissalakuljetusta-vastaan <p># Australia on &rdquo;maa johon mahtuu&rdquo;. Sehän on alueeltan vain hieman pienempi kuin Kiina mutta asukkaita on vain pari prosenttia Kiinan väkimäärästä. Luulisi siis, että Australia olisi oikea siirtolaisten ja maahanmuuttajien paratiisi. Sitä se voisi ollakin, jos maailman sorretuilla ja solvaistuilla olisi sinne pääsy niin kuin Afrikan väellä Välimeren yli Italiaan ja Euroopan Unioniin.</p><p>&nbsp;&nbsp; Australia on kuitenkin hoitanut maahanmuuttoasiat täsmälleen päinvastoin kuin EU. Kyllä venepakolaiset aikoinaan yrittivät ihmissanakuljettajien paateilla myös Australiaan. Mutta Canberran hallitus tiesi, että jos pakolaisia lähdettäisiin pelastamaan ja kuljettamaan Autralian rantaan, niin Indoneian ja Bangladeshin monimiljoonainen väki innotuisi lähtemään massoittain kohti kengurujen maata.</p><p>&nbsp;&nbsp; Australia ryhtyi kääntämään aluksia pois lähivesiltään. Kaikkein uhanalaiimmaat toimitettiin Australian maksamille pakolaisleireille naapurimaihin Papua-Uuteen-Guineaan Manus-saarelle ja Naurun tasavaltaan. Siellä he ovat viruneet vuodesta vuoteen kurjissa oloissa. Vain eräitä akuutteja sairaustapauksia on hoidettu Australiassa, josta potilaat on sitten palautettu takaisin pakolaisleireille. Noille ihmisille ei periaatteessa ole suotu pääsyä Autraliaan. Kaikenlaisilta siirtolaisuuden vetovoimatekijöiltä on haluttu katkaista siivet.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pidätyskeskusten surkeus ei ole naurun eikä Naurun asia</strong></p><p># Pidätyskeskusten ihmisoikeustilanne on surkea. Pahoinpitelyjä ja raiskauksia tapahtuu usein. Väkivaltaisia kuolemia on 4 vuodessa 6. Australian maine ihmisoikeuskysymyksissä on kärsinyt vaurioita. Siitä on haittaa, kun maa pyrkii nyt YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi. &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Vuodesta vuoteen jatkuvien siirtolaisleirien kurjista oloista on kehittynyt humanitaarinen ongelma, johon jo näytti löytyvän ratkaisu USA:n presidentin <strong>Barack Obaman k</strong>audella. Sovittiin, että Australiaan pyrkineet siirtolaiset voisivat päästä Yhdysvaltoihin ja Australia vastaanottaisi vaihtokaupassa latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltoihin pyrkineitä leiriläisiä. Näin olisi poistettu kumpaankin maahan pyrkijöiltä vetovoimatekijät ja murrettu ihmissalakuljettajien ansaintalogiikkaa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Mutta <strong>Donald Trumpin</strong> nousu Valkoiseen taloon muutti tilanteen yhdessä yössä. Yhdysvallat ei kerta kaikkiaan ota vastaan siirtolaisia. Manus- ja Nauru-saarten pakolaiset ovat jumissa. Tämä on kaikkea muuta kuin Naurun tai vallankaan naurun asia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maahanmuuttajaradio SBS kriittinen pakolaispolitiikasta</strong></p><p>&nbsp;# Tässä on kolme uutisraporttia tästä aihepiiristä. Ne on kuultu maailman suurimman maahanmuuttajaradion SBS:n suomenkielisissä lähetyksissä, joita toimittaa Sydneyssä <strong>Karl Mattas</strong>. Nämä raportit osoittavat, että Australian sananvapaus toimii, media arvostelee estoitta istuvaa hallitusta, jos aihetta ilmenee. &nbsp;</p><p><em>Manus-saaren pidätyskeskus 4 vuotta:</em></p><p><a href="http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/content/manus-island-four-years?language=fi">http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/content/manus-island-four-years?language=fi</a></p><p><em>Gillian Triggs puhuu Australiassa vallitsevista ihmisoikeuksista:</em></p><p><a href="http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/content/gillian-triggs-talks-about-human-rights-australia?language=fi">http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/content/gillian-triggs-talks-about-human-rights-australia?language=fi</a></p><p><em>Australian maahanpyrkijöiden mielenterveys:</em></p><p><a href="http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/content/mental-health-services-refugees?language=fi">http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/content/mental-health-services-refugees?language=fi</a></p><p># Tietokoneella tai kännykällä voi kuunnella maailman suurimman<br />maahanmuuttajaradion Australian valtion SBS Radion suomenkielisen<br />lähetyksen, jota olen avustanut yli 20 vuotta. Suomi on yksi SBS:n yli 70 kielestä.</p><p>Kerron raportissani mm. Venäjän presidenin Putinin Suomen-vierailusta. Ohjelmassa kerrotaan myös mm., että kolme australialaista joutuu eroamaan parlamentista, koska sinne ei hyväksytä kaksoiskansalaisia.&nbsp;</p><p>Tuoreimman lähetyksen voi kuunnella tästä:<br /><a href="http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/audiohighlights" target="_blank">http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/audiohighlights</a></p><p>SBS Radiolla on myös Facebook-sivut:<br /><a href="https://www.facebook.com/sbs.finnish?fref=ts" target="_blank">https://www.facebook.com/sbs.finnish?fref=ts</a></p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva: Nauru-saaren pidätyskeskuksen asukkaita ei päästetä Australiaan.&nbsp;</em></p> # Australia on ”maa johon mahtuu”. Sehän on alueeltan vain hieman pienempi kuin Kiina mutta asukkaita on vain pari prosenttia Kiinan väkimäärästä. Luulisi siis, että Australia olisi oikea siirtolaisten ja maahanmuuttajien paratiisi. Sitä se voisi ollakin, jos maailman sorretuilla ja solvaistuilla olisi sinne pääsy niin kuin Afrikan väellä Välimeren yli Italiaan ja Euroopan Unioniin.

   Australia on kuitenkin hoitanut maahanmuuttoasiat täsmälleen päinvastoin kuin EU. Kyllä venepakolaiset aikoinaan yrittivät ihmissanakuljettajien paateilla myös Australiaan. Mutta Canberran hallitus tiesi, että jos pakolaisia lähdettäisiin pelastamaan ja kuljettamaan Autralian rantaan, niin Indoneian ja Bangladeshin monimiljoonainen väki innotuisi lähtemään massoittain kohti kengurujen maata.

   Australia ryhtyi kääntämään aluksia pois lähivesiltään. Kaikkein uhanalaiimmaat toimitettiin Australian maksamille pakolaisleireille naapurimaihin Papua-Uuteen-Guineaan Manus-saarelle ja Naurun tasavaltaan. Siellä he ovat viruneet vuodesta vuoteen kurjissa oloissa. Vain eräitä akuutteja sairaustapauksia on hoidettu Australiassa, josta potilaat on sitten palautettu takaisin pakolaisleireille. Noille ihmisille ei periaatteessa ole suotu pääsyä Autraliaan. Kaikenlaisilta siirtolaisuuden vetovoimatekijöiltä on haluttu katkaista siivet.

 

Pidätyskeskusten surkeus ei ole naurun eikä Naurun asia

# Pidätyskeskusten ihmisoikeustilanne on surkea. Pahoinpitelyjä ja raiskauksia tapahtuu usein. Väkivaltaisia kuolemia on 4 vuodessa 6. Australian maine ihmisoikeuskysymyksissä on kärsinyt vaurioita. Siitä on haittaa, kun maa pyrkii nyt YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi.   

   Vuodesta vuoteen jatkuvien siirtolaisleirien kurjista oloista on kehittynyt humanitaarinen ongelma, johon jo näytti löytyvän ratkaisu USA:n presidentin Barack Obaman kaudella. Sovittiin, että Australiaan pyrkineet siirtolaiset voisivat päästä Yhdysvaltoihin ja Australia vastaanottaisi vaihtokaupassa latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltoihin pyrkineitä leiriläisiä. Näin olisi poistettu kumpaankin maahan pyrkijöiltä vetovoimatekijät ja murrettu ihmissalakuljettajien ansaintalogiikkaa.

   Mutta Donald Trumpin nousu Valkoiseen taloon muutti tilanteen yhdessä yössä. Yhdysvallat ei kerta kaikkiaan ota vastaan siirtolaisia. Manus- ja Nauru-saarten pakolaiset ovat jumissa. Tämä on kaikkea muuta kuin Naurun tai vallankaan naurun asia.

 

Maahanmuuttajaradio SBS kriittinen pakolaispolitiikasta

 # Tässä on kolme uutisraporttia tästä aihepiiristä. Ne on kuultu maailman suurimman maahanmuuttajaradion SBS:n suomenkielisissä lähetyksissä, joita toimittaa Sydneyssä Karl Mattas. Nämä raportit osoittavat, että Australian sananvapaus toimii, media arvostelee estoitta istuvaa hallitusta, jos aihetta ilmenee.  

Manus-saaren pidätyskeskus 4 vuotta:

http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/content/manus-island-four-years?language=fi

Gillian Triggs puhuu Australiassa vallitsevista ihmisoikeuksista:

http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/content/gillian-triggs-talks-about-human-rights-australia?language=fi

Australian maahanpyrkijöiden mielenterveys:

http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/fi/content/mental-health-services-refugees?language=fi

# Tietokoneella tai kännykällä voi kuunnella maailman suurimman
maahanmuuttajaradion Australian valtion SBS Radion suomenkielisen
lähetyksen, jota olen avustanut yli 20 vuotta. Suomi on yksi SBS:n yli 70 kielestä.

Kerron raportissani mm. Venäjän presidenin Putinin Suomen-vierailusta. Ohjelmassa kerrotaan myös mm., että kolme australialaista joutuu eroamaan parlamentista, koska sinne ei hyväksytä kaksoiskansalaisia. 

Tuoreimman lähetyksen voi kuunnella tästä:
http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/audiohighlights

SBS Radiolla on myös Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/sbs.finnish?fref=ts

 

Kuva: Nauru-saaren pidätyskeskuksen asukkaita ei päästetä Australiaan. 

]]>
7 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240773-australia-taistelee-ihmissalakuljetusta-vastaan#comments Ulkomaat Australian maahanmuutto Ihmissalakuljetus Maahanmuuttajaradio Maahanmuutto Pidätyskeskukset Venepakolaiset Tue, 01 Aug 2017 09:32:37 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240773-australia-taistelee-ihmissalakuljetusta-vastaan
Käykö Vladimir Putin Suomessa viimeistä kertaa presidenttinä ? http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240419-kayko-vladimir-putin-suomessa-viimeista-kertaa-presidenttina <p>Käykö Venäjän presidentti&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin">Vladimir Putin&nbsp;</a>&nbsp;ensi viikolla&nbsp;<a href="http://www.tpk.fi/public/default.aspx?contentid=364567&amp;nodeid=44809&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI">Suomessa </a>viimeistä kertaa presidenttinä ?</p><p>Vladimir Putin on julkisuudessa ottanut kantaa <a href="http://en.kremlin.ru/events/president/news/55114" target="_blank">jatkostaan ensi vuoden jälkeen</a>. Tuon em. uutislinkin mukaan Putin ei &nbsp;ole vielä tehnyt päätöstä jatkamisesta presidenttinä (ks.&nbsp;<a href="http://www.independent.co.uk/news/world/europe/vladimir-putin-russia-president-election-not-leave-russian-presidency-second-term-re-election-sochi-a7854621.html">Independent&nbsp;</a>&nbsp;uutisointi)</p><p>Muodollisesti Venäjän perustuslaki rajoittaa presidentin kaudet kahteen. &nbsp;Vuonna 2008 Vladimir Putin siirtyi Venäjän pääministeriksi ja &nbsp;presidentiksi nousi silloinen &nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Dmitry_Medvedev">Dmitry Medvedev&nbsp;</a>.&nbsp;Ja sitten vuonna 2012 Medvedev &nbsp;palasi &nbsp; pääministeriksi &nbsp;ja Putin palasi &nbsp;uudestaan presidentiksi.</p><p>Nyt ei taida tulla kysymykseen vv. 2008 ja 2012 järjestely, vai voiko ?</p><p>Venäjän perustuslain kiertäminen tai muuttaminen taitaa olla tällä hetkellä Putinille vain ilmoitusasia, jos ja kun hän haluaa jatkaa presidenttinä (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_Russian_presidential_election,_2018" title="Opinion polling for the Russian presidential election, 2018">Opinion polling</a>).</p><p>*****</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_presidential_election,_2018">Russian presidential election, 2018&nbsp;</a></p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_presidents_of_Russia">List of presidents of Russia&nbsp;</a>&nbsp;- &nbsp;&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_heads_of_government_of_Russia">List of heads of government of Russia&nbsp;</a></p><p><a href="http://en.kremlin.ru/">President of Russia</a>&nbsp;(Kremlin uutissivu)</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Russia">History of Russia&nbsp;</a></p><p>*****</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Käykö Venäjän presidentti Vladimir Putin  ensi viikolla Suomessa viimeistä kertaa presidenttinä ?

Vladimir Putin on julkisuudessa ottanut kantaa jatkostaan ensi vuoden jälkeen. Tuon em. uutislinkin mukaan Putin ei  ole vielä tehnyt päätöstä jatkamisesta presidenttinä (ks. Independent  uutisointi)

Muodollisesti Venäjän perustuslaki rajoittaa presidentin kaudet kahteen.  Vuonna 2008 Vladimir Putin siirtyi Venäjän pääministeriksi ja  presidentiksi nousi silloinen  Dmitry Medvedev . Ja sitten vuonna 2012 Medvedev  palasi   pääministeriksi  ja Putin palasi  uudestaan presidentiksi.

Nyt ei taida tulla kysymykseen vv. 2008 ja 2012 järjestely, vai voiko ?

Venäjän perustuslain kiertäminen tai muuttaminen taitaa olla tällä hetkellä Putinille vain ilmoitusasia, jos ja kun hän haluaa jatkaa presidenttinä (Opinion polling).

*****

Russian presidential election, 2018 

List of presidents of Russia  -   List of heads of government of Russia 

President of Russia (Kremlin uutissivu)

History of Russia 

*****

 

 

 

 

 

]]>
15 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240419-kayko-vladimir-putin-suomessa-viimeista-kertaa-presidenttina#comments Ulkomaat Vadimir Putin Venäjän presidentit Sun, 23 Jul 2017 09:52:34 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240419-kayko-vladimir-putin-suomessa-viimeista-kertaa-presidenttina
Hampurin tuloksista http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239881-hampurin-tuloksista <p>G20-maiden johtajat hyväksyivät eilen yhteisen julkilausuman rajujen mielenosoitusten saattelemana Hampurissa. Seuraavassa joitakin pikahuomiota 15-sivuisesta dokumentista (ks. <a href="http://www.g20.utoronto.ca/2017/2017-G20-leaders-declaration.html">linkki</a>) ja itse kokouksen tapahtumista.</p> <p><em>Kasvu ennen kaikkea</em></p> <p>Yhdestä asiasta G20-maiden johtajien oli helppo olla yhtä mieltä. He uskovat talouskasvuun tärkeimpänä keinona nyky-yhteiskuntien keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toki he haluavat huolehtia myös siitä, että kasvu olisi mahdollisimman tasapainoista, kestävää ja sosiaalisesti inklusiivista luonteeltaan.</p> <p>Tästä lähtökohdasta käsin G20-maiden johtajat suhtautuvat myönteisesti globalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen, sillä niillä katsotaan olevan myönteinen vaikutus talouskasvuun. Toki he kiinnittävät samalla huomiota siihen, etteivät kasvun hedelmät ole tähän saakka jakautuneet riittävän oikeudenmukaisesti eri ihmisryhmien kesken.</p> <p>Lisäksi ihmiskunnalla nähdään olevan isoja ongelmia ratkaistavanaan. Näihin kuuluvat muun muassa terrorismin uhka, kansainväliset muuttoliikkeet, ilmastonmuutos, työttömyys ja köyhimpien maiden nälkäongelmat. Kaikkiin yritetään etsiä edes jonkinlaisia ratkaisuja.</p> <p><em>Tunnistamattomia ongelmia</em></p> <p>Valtiojohtajien mieleen ei ilmeisesti juolahtanut ajatus siitä, että kaikkien maiden pyrkiessä samanaikaisesti muita nopeampaan kasvuun ne joutuvat kuluttamaan luonnonvaroja ja kuormittamaan ympäristöä koko ajan enemmän. Niiden on patisteltava kansalaisensa työskentelemään enemmän ja tehokkaammin kuin kilpailijamaissa, eikä niillä ole varaa ottaa vastaan nälkää, köyhyyttä ja väkivaltaa pakenevia ihmisiä muualta. Yhteiskunnat joutuvat kilpailemaan keskenään vielä jäljellä olevista luonnonvaroista, ja omaa elintilaa ollaan valmiita puolustamaan tarvittaessa asein. Vaikka ympäristön kuormitusta pitäisi vähentää, yksikään maa ei halua sitoutua muita tiukempiin ympäristönormeihin.</p> <p>Todellisuudessa on siten lähes mahdotonta kiihdyttää talouskasvua kaikkialla sekä samalla ohjata ihmiskunnan elintapoja kestävämpiin ja oikeudenmukaisempiin uomiin.</p> <p>Siitäkään ei julkilausumassa puhuta mitään, että maapallolla on säällistä elämää ajatellen jo nykyisin aivan liian paljon ihmisiä ja että määrän odotetaan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä lisääntyvän vielä huomattavasti nykyisestään. Ratkaisuksi tarvittaisiin paljon nykyistä aktiivisempaa väestöpolitiikkaa.</p> <p><em>Kauppapoliittisia kompromisseja</em></p> <p>Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi globalisaatioon kriittisesti suhtautuvalla kampanjalla, joka lupasi uusia esteitä niin amerikkalaisia työpaikkoja uhkaavalle kiinalaiselle ja länsieurooppalaiselle tuonnille kuin muualta maailmasta tuleville maahanmuuttajillekin. Valtaenemmistö G20-maiden johtajista on kuitenkin &ndash; ainakin periaatteessa &ndash; vapaakaupan kannalla.</p> <p>Yksi seuraus keskenään ristiriitaisten näkemysten yhteensovittamisesta on se, että asiakirjassa ei puhuta sanaakaan vapaakaupasta. Sen sijaan puhutaan tarpeesta pitää markkinat avoinna samalla kun vaaditaan toimia epäreilujen käytäntöjen karsimiseksi ja tunnustetaan oikeus legitiimien puolustuskeinojen käyttöön niitä vastaan. Näissä muotoilussa näkyy selvästi USA:n kädenjälki. Muiden kannat näkyvät puolestaan siinä tavassa, jolla asiakirja painottaa yhteisten sääntöjen noudattamisen merkitystä kansainvälisessä taloudellisessa kanssakäymisessä.</p> <p>Kokouksen yhteydessä järjestettyjen mielenosoitusten synnyttämä paine ehkä näkyy osittain siinä tavassa, jolla asiakirjassa painotetaan suurempaa inklusiivisuutta, reiluutta ja tasa-arvoa pyrittäessä kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen.</p> <p><em>Ilmastonmuutos</em></p> <p>Ehkä eniten huomiota on kiinnittänyt se kompromissi, johon asiakirjassa päädyttiin ilmastonmuutosta käsittelevässä kohdassa. Siinä todetaan muiden G20-johtajien pitävän Pariisin ilmastosopua peruuttamattomana samalla kun Yhdysvallat on ilmoittanut irtautuvansa siitä. Yhdysvallat on saanut asiakirjaan oman pitkähkön kappaleensa, jossa kerrotaan maan irroittautuvan välittömästi kansallisista sitoumuksistaan samalla kun se lupaa edistää fossiilisten polttoaineiden puhtaampaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä.</p> <p>Paljon arvostelua on herättänyt myös se tapa, jolla Turkin presidentti heti kokouksen jälkeen ilmoitti yllättäen myös hänen maansa kieltäytyvän ratifioimasta Pariisin sopimusta.</p> <p><em>Globaalikehitykseen liittyvät kysymykset</em></p> <p>G20-maiden johtajat sitoutuvat asiakirjassa YK:n vuodelle 2030 ulottuvan kestävän kehityksen ohjelman tavoitteisiin. Lisäksi asiakirjassa käsitellään suhteellisen laajasti kehittyvien maiden naisten koulutukseen, globaaleihin nälkä- ja terveysongelmiin, Afrikan kehitykseen ja kansainväliseen muuttoliikkeeseen liittyviä kysymyksiä.</p> <p>Tässä yhteydessä valtiojohtajat julistavat tyytyväisyyttään yksittäisiin edistysaskeleisiin kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Vaikka kaikista konkreettisista saavutuksista on syytä iloita, sen ei pitäisi antaa hämärtää kuvaa siitä, miten kestämättömällä uralla maailmantalous systeemisenä kokonaisuutena jatkaa kehitystään tämänkin kokouksen päätösten pohjalta.</p> <p>Eräs kokouksen skandaaleista tapahtui Donald Trumpin istutettua muotibisneksessä ansioituneen tyttärensä muiden muiden maiden valtionpäämiesten joukkoon heidän käsitellessään Afrikan kehitysongelmia. Kulmakarvoja nostattanut ratkaisu kuvastaa toki sinänsä hyvin miehen arvomaailmaa.</p> <p><em>Lopuksi</em></p> <p>Hampurin kokouksen loppuasiakirjassa ei käsitelty terrorismin vastaista sotaa sen vuoksi, että asiasta oli laadittu erillinen julkilausuma jo ensimmäisenä päivänä. Tuolloinhan oli myös Vladimir Putinin ja Donald Trumpin välinen tapaaminen, jossa sovittiin aselevosta Syyrian lounaisosassa. Jotakin tuon tapaamisen voittajasta kertoo ehkä se, että aselevon valvonta jää venäläisten sotapoliisien tehtäväksi.</p> <p>Venäläiset mediat puolestaan riemuitsivat Vladimir Putinin peukalon asennosta, joka heidän mukaansa todisti miehen yliotteesta presidenttien kätellessä toisiaan. Aika pieniksi menevät joskus aikuisten miesten ongelmat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> G20-maiden johtajat hyväksyivät eilen yhteisen julkilausuman rajujen mielenosoitusten saattelemana Hampurissa. Seuraavassa joitakin pikahuomiota 15-sivuisesta dokumentista (ks. linkki) ja itse kokouksen tapahtumista.

Kasvu ennen kaikkea

Yhdestä asiasta G20-maiden johtajien oli helppo olla yhtä mieltä. He uskovat talouskasvuun tärkeimpänä keinona nyky-yhteiskuntien keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toki he haluavat huolehtia myös siitä, että kasvu olisi mahdollisimman tasapainoista, kestävää ja sosiaalisesti inklusiivista luonteeltaan.

Tästä lähtökohdasta käsin G20-maiden johtajat suhtautuvat myönteisesti globalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen, sillä niillä katsotaan olevan myönteinen vaikutus talouskasvuun. Toki he kiinnittävät samalla huomiota siihen, etteivät kasvun hedelmät ole tähän saakka jakautuneet riittävän oikeudenmukaisesti eri ihmisryhmien kesken.

Lisäksi ihmiskunnalla nähdään olevan isoja ongelmia ratkaistavanaan. Näihin kuuluvat muun muassa terrorismin uhka, kansainväliset muuttoliikkeet, ilmastonmuutos, työttömyys ja köyhimpien maiden nälkäongelmat. Kaikkiin yritetään etsiä edes jonkinlaisia ratkaisuja.

Tunnistamattomia ongelmia

Valtiojohtajien mieleen ei ilmeisesti juolahtanut ajatus siitä, että kaikkien maiden pyrkiessä samanaikaisesti muita nopeampaan kasvuun ne joutuvat kuluttamaan luonnonvaroja ja kuormittamaan ympäristöä koko ajan enemmän. Niiden on patisteltava kansalaisensa työskentelemään enemmän ja tehokkaammin kuin kilpailijamaissa, eikä niillä ole varaa ottaa vastaan nälkää, köyhyyttä ja väkivaltaa pakenevia ihmisiä muualta. Yhteiskunnat joutuvat kilpailemaan keskenään vielä jäljellä olevista luonnonvaroista, ja omaa elintilaa ollaan valmiita puolustamaan tarvittaessa asein. Vaikka ympäristön kuormitusta pitäisi vähentää, yksikään maa ei halua sitoutua muita tiukempiin ympäristönormeihin.

Todellisuudessa on siten lähes mahdotonta kiihdyttää talouskasvua kaikkialla sekä samalla ohjata ihmiskunnan elintapoja kestävämpiin ja oikeudenmukaisempiin uomiin.

Siitäkään ei julkilausumassa puhuta mitään, että maapallolla on säällistä elämää ajatellen jo nykyisin aivan liian paljon ihmisiä ja että määrän odotetaan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä lisääntyvän vielä huomattavasti nykyisestään. Ratkaisuksi tarvittaisiin paljon nykyistä aktiivisempaa väestöpolitiikkaa.

Kauppapoliittisia kompromisseja

Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi globalisaatioon kriittisesti suhtautuvalla kampanjalla, joka lupasi uusia esteitä niin amerikkalaisia työpaikkoja uhkaavalle kiinalaiselle ja länsieurooppalaiselle tuonnille kuin muualta maailmasta tuleville maahanmuuttajillekin. Valtaenemmistö G20-maiden johtajista on kuitenkin – ainakin periaatteessa – vapaakaupan kannalla.

Yksi seuraus keskenään ristiriitaisten näkemysten yhteensovittamisesta on se, että asiakirjassa ei puhuta sanaakaan vapaakaupasta. Sen sijaan puhutaan tarpeesta pitää markkinat avoinna samalla kun vaaditaan toimia epäreilujen käytäntöjen karsimiseksi ja tunnustetaan oikeus legitiimien puolustuskeinojen käyttöön niitä vastaan. Näissä muotoilussa näkyy selvästi USA:n kädenjälki. Muiden kannat näkyvät puolestaan siinä tavassa, jolla asiakirja painottaa yhteisten sääntöjen noudattamisen merkitystä kansainvälisessä taloudellisessa kanssakäymisessä.

Kokouksen yhteydessä järjestettyjen mielenosoitusten synnyttämä paine ehkä näkyy osittain siinä tavassa, jolla asiakirjassa painotetaan suurempaa inklusiivisuutta, reiluutta ja tasa-arvoa pyrittäessä kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Ilmastonmuutos

Ehkä eniten huomiota on kiinnittänyt se kompromissi, johon asiakirjassa päädyttiin ilmastonmuutosta käsittelevässä kohdassa. Siinä todetaan muiden G20-johtajien pitävän Pariisin ilmastosopua peruuttamattomana samalla kun Yhdysvallat on ilmoittanut irtautuvansa siitä. Yhdysvallat on saanut asiakirjaan oman pitkähkön kappaleensa, jossa kerrotaan maan irroittautuvan välittömästi kansallisista sitoumuksistaan samalla kun se lupaa edistää fossiilisten polttoaineiden puhtaampaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä.

Paljon arvostelua on herättänyt myös se tapa, jolla Turkin presidentti heti kokouksen jälkeen ilmoitti yllättäen myös hänen maansa kieltäytyvän ratifioimasta Pariisin sopimusta.

Globaalikehitykseen liittyvät kysymykset

G20-maiden johtajat sitoutuvat asiakirjassa YK:n vuodelle 2030 ulottuvan kestävän kehityksen ohjelman tavoitteisiin. Lisäksi asiakirjassa käsitellään suhteellisen laajasti kehittyvien maiden naisten koulutukseen, globaaleihin nälkä- ja terveysongelmiin, Afrikan kehitykseen ja kansainväliseen muuttoliikkeeseen liittyviä kysymyksiä.

Tässä yhteydessä valtiojohtajat julistavat tyytyväisyyttään yksittäisiin edistysaskeleisiin kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Vaikka kaikista konkreettisista saavutuksista on syytä iloita, sen ei pitäisi antaa hämärtää kuvaa siitä, miten kestämättömällä uralla maailmantalous systeemisenä kokonaisuutena jatkaa kehitystään tämänkin kokouksen päätösten pohjalta.

Eräs kokouksen skandaaleista tapahtui Donald Trumpin istutettua muotibisneksessä ansioituneen tyttärensä muiden muiden maiden valtionpäämiesten joukkoon heidän käsitellessään Afrikan kehitysongelmia. Kulmakarvoja nostattanut ratkaisu kuvastaa toki sinänsä hyvin miehen arvomaailmaa.

Lopuksi

Hampurin kokouksen loppuasiakirjassa ei käsitelty terrorismin vastaista sotaa sen vuoksi, että asiasta oli laadittu erillinen julkilausuma jo ensimmäisenä päivänä. Tuolloinhan oli myös Vladimir Putinin ja Donald Trumpin välinen tapaaminen, jossa sovittiin aselevosta Syyrian lounaisosassa. Jotakin tuon tapaamisen voittajasta kertoo ehkä se, että aselevon valvonta jää venäläisten sotapoliisien tehtäväksi.

Venäläiset mediat puolestaan riemuitsivat Vladimir Putinin peukalon asennosta, joka heidän mukaansa todisti miehen yliotteesta presidenttien kätellessä toisiaan. Aika pieniksi menevät joskus aikuisten miesten ongelmat.

]]>
5 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239881-hampurin-tuloksista#comments Ulkomaat G20-huippukokous Sun, 09 Jul 2017 08:44:17 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239881-hampurin-tuloksista
Anteeksiannosta kestävään rauhaan – mitä Somalia nyt tarvitsee http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239796-anteeksiannosta-kestavaan-rauhaan-mita-somalia-nyt-tarvitsee <p>Olin eilen mukana Suomen somalidiasporan järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli anteeksianto.</p><p>Somalialaiset ovat kokeneet kaikenlaista kurjuutta, mutta enimmäkseen tämä on ollut itseaiheutettua. Sisällissota, merirosvous, uskonnollisten ääriliikkeiden taistelut... meillä on ollut osamme näissä kaikissa.</p><p>Ei koko Somalian ongelmien skaala kokonaan tietenkään meidän syytämme ole, mutta valitettavan suuren osan kohdalla saamme katsoa itse peiliin.</p><p>Meidän omien johtaijemme, ulkomaalaisten toimijoiden, poliittikkojen ja uskonollisten johtajien kyvyttömyys ja syyttely eivät ole vieläkään johtaneet kestävään rauhaan. Niinpä meidän kansalaisten on itse aloitettava tuo prosessi.</p><p>Somalidiaspora on tässä merkittävässä roolissa. Meitä on kuitenkin jo noin kaksi miljoonaa ja luku senkun kasvaa. Suurin osa asuu Somalian naapurimaissa itäisessä Afrikassa eikä esim. Eurooppaan ole diasporasta päätynyt kuin vain noin14 %. Tutkimukset osoittavat, että niin diaspora kuin Somaliaan palanneet ovat olleet aktiivisesti mukana maan jälleenrakennuksessa mm. koulutuksen, julkisen infrastruktuurin sekä terveydenhuoltosektorin toiminnan kehittämisessä.</p><p>Paljon on kuitenkin vielä edessä. Pitkittynyt sota kauheuksineen on traumatisoinut kokonaisia sukupolvia ja kansa on tottunut suhtautumaan jopa omiin maanmiehiinsä vihollisina. Tämän vuoksi nyt alkaneen CAFIS-seminaarin kaltaisia askelia tarvitaan.</p><p>Eilen Turussa alkanut tapahtuma sai aikaan sellaista tunteiden myllerrystä että väliin koko sali itki yhdessä. Oli kuitenkin rohkaisevaa seurata, kuinka kokemuksia ja tunteita jaettiin kaikkien osallistujien kesken.</p><p>Erän nuori nainen kertoi, kuinka hän oli joutunut Al Shabaabin murhayrityksen kohteeksi. Vaikka häntä ammuttiin useaan kertaan, selvisi hän kuitenkin hengissä ja on valmis antamaan anteeksi jopa heille. Toinen osallistuja suri sitä, että hänen veljensä tapettiin ihan vain koska hän sattui kuulumaan eri klaaniin. Kolmas taas kertoi, kuinka hänen koko nuoruutensa oli mennyt siinä, että hänelle oli syötetty vihaa toista klaania vastaan ja millaisiin tekoihin hänkin olisi todennäköisesti päätynyt, ellei olisi päässyt pakenemaan.</p><p>Tarinat olivat raakoja, henkilökohtaisia ja konkreettisia. Näiden ihmisten kohtalot koskettivat meitä kaikkia syvästi ja osoittivat todeksi sen, minkä olen aina tiennyt: että rauhaa ei tule, ennen kuin me opimme antamaan toisillemme anteeksi ja lopettamaan ihmisten vihaamisen pelkän syntyperän perusteella.</p><p>Klaaniajattelusta on päästävä eroon. Sen sijaan meidän kaikkien on omaksuttava kokonaan uusi identiteetti: yhtenäisen Somalian kansalaisuus. Tähän on onneksi havahduttu myös Somaliassa: mm. uusi pääministeri on pyytänyt lisäämään opetussuunnitelmaan somali-identiteetin ja -kulttuurin opetuksen. Tämän avulla uusiin sukupolviin pyritään juurruttamaan ymmärrys siitä, että tämä maa on meidän kaikkien yhteinen.</p><p>Muutamaan otteeseen seminaariin osallistujia seuratessa tuli jopa mieleen se &rdquo;Olen suomalainen&rdquo;- biisin kohta, jossa lauletaan kuinka &rdquo;on täällä kansa jonka kyynelistä aikaan saisi monta valtamerta.&rdquo; Olen kuitenkin asunut Suomessa jo sen verran pitkään (itse asiassa pidempään kuin Somaliassa koskaan !), että huomaan jatkuvasti uusia yhtymäkohtia suomalaisten ja somaleiden välillä.</p><p>Somalialla tulee syntymämaanani olemaan aina erityinen paikka sydämessäni. Se on kaunis maa, josta löytyy kaikkea, mitä ihminen maan päällä voisi tarvita. Se ansaitsee kansan, joka voi saada sen menestymään. Ja tämä kansa tarvitsee tehtävässä oikeanlaista tukea ja ohjausta &ndash; ei niinkään sellaista &rdquo;apua&rdquo;, joka on sidottu jonkin toisen vieraan vallan poliittisen, taloudellisen tai muun agendan ajamiseen. Ei Saudien, Etiopian tai kenenkään muun maan kohdalla.</p><p>Se tarkoittaa, että niin somaliassa asuvien kuin diasporayhteisön on otettava kohtalo omiin käsiinsä. Se puolestaan alkaa sillä, että menneessä vellomiselle, eri kansanosien välisille kiistoille, muiden syyttelylle ja uhriutumiselle laitetaan stoppi.</p><p>&rdquo;Me käymme vastamäkeen sielu surren, Mutt&#39; sitä nousemme hammasta purren.&rdquo;</p> Olin eilen mukana Suomen somalidiasporan järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli anteeksianto.

Somalialaiset ovat kokeneet kaikenlaista kurjuutta, mutta enimmäkseen tämä on ollut itseaiheutettua. Sisällissota, merirosvous, uskonnollisten ääriliikkeiden taistelut... meillä on ollut osamme näissä kaikissa.

Ei koko Somalian ongelmien skaala kokonaan tietenkään meidän syytämme ole, mutta valitettavan suuren osan kohdalla saamme katsoa itse peiliin.

Meidän omien johtaijemme, ulkomaalaisten toimijoiden, poliittikkojen ja uskonollisten johtajien kyvyttömyys ja syyttely eivät ole vieläkään johtaneet kestävään rauhaan. Niinpä meidän kansalaisten on itse aloitettava tuo prosessi.

Somalidiaspora on tässä merkittävässä roolissa. Meitä on kuitenkin jo noin kaksi miljoonaa ja luku senkun kasvaa. Suurin osa asuu Somalian naapurimaissa itäisessä Afrikassa eikä esim. Eurooppaan ole diasporasta päätynyt kuin vain noin14 %. Tutkimukset osoittavat, että niin diaspora kuin Somaliaan palanneet ovat olleet aktiivisesti mukana maan jälleenrakennuksessa mm. koulutuksen, julkisen infrastruktuurin sekä terveydenhuoltosektorin toiminnan kehittämisessä.

Paljon on kuitenkin vielä edessä. Pitkittynyt sota kauheuksineen on traumatisoinut kokonaisia sukupolvia ja kansa on tottunut suhtautumaan jopa omiin maanmiehiinsä vihollisina. Tämän vuoksi nyt alkaneen CAFIS-seminaarin kaltaisia askelia tarvitaan.

Eilen Turussa alkanut tapahtuma sai aikaan sellaista tunteiden myllerrystä että väliin koko sali itki yhdessä. Oli kuitenkin rohkaisevaa seurata, kuinka kokemuksia ja tunteita jaettiin kaikkien osallistujien kesken.

Erän nuori nainen kertoi, kuinka hän oli joutunut Al Shabaabin murhayrityksen kohteeksi. Vaikka häntä ammuttiin useaan kertaan, selvisi hän kuitenkin hengissä ja on valmis antamaan anteeksi jopa heille. Toinen osallistuja suri sitä, että hänen veljensä tapettiin ihan vain koska hän sattui kuulumaan eri klaaniin. Kolmas taas kertoi, kuinka hänen koko nuoruutensa oli mennyt siinä, että hänelle oli syötetty vihaa toista klaania vastaan ja millaisiin tekoihin hänkin olisi todennäköisesti päätynyt, ellei olisi päässyt pakenemaan.

Tarinat olivat raakoja, henkilökohtaisia ja konkreettisia. Näiden ihmisten kohtalot koskettivat meitä kaikkia syvästi ja osoittivat todeksi sen, minkä olen aina tiennyt: että rauhaa ei tule, ennen kuin me opimme antamaan toisillemme anteeksi ja lopettamaan ihmisten vihaamisen pelkän syntyperän perusteella.

Klaaniajattelusta on päästävä eroon. Sen sijaan meidän kaikkien on omaksuttava kokonaan uusi identiteetti: yhtenäisen Somalian kansalaisuus. Tähän on onneksi havahduttu myös Somaliassa: mm. uusi pääministeri on pyytänyt lisäämään opetussuunnitelmaan somali-identiteetin ja -kulttuurin opetuksen. Tämän avulla uusiin sukupolviin pyritään juurruttamaan ymmärrys siitä, että tämä maa on meidän kaikkien yhteinen.

Muutamaan otteeseen seminaariin osallistujia seuratessa tuli jopa mieleen se ”Olen suomalainen”- biisin kohta, jossa lauletaan kuinka ”on täällä kansa jonka kyynelistä aikaan saisi monta valtamerta.” Olen kuitenkin asunut Suomessa jo sen verran pitkään (itse asiassa pidempään kuin Somaliassa koskaan !), että huomaan jatkuvasti uusia yhtymäkohtia suomalaisten ja somaleiden välillä.

Somalialla tulee syntymämaanani olemaan aina erityinen paikka sydämessäni. Se on kaunis maa, josta löytyy kaikkea, mitä ihminen maan päällä voisi tarvita. Se ansaitsee kansan, joka voi saada sen menestymään. Ja tämä kansa tarvitsee tehtävässä oikeanlaista tukea ja ohjausta – ei niinkään sellaista ”apua”, joka on sidottu jonkin toisen vieraan vallan poliittisen, taloudellisen tai muun agendan ajamiseen. Ei Saudien, Etiopian tai kenenkään muun maan kohdalla.

Se tarkoittaa, että niin somaliassa asuvien kuin diasporayhteisön on otettava kohtalo omiin käsiinsä. Se puolestaan alkaa sillä, että menneessä vellomiselle, eri kansanosien välisille kiistoille, muiden syyttelylle ja uhriutumiselle laitetaan stoppi.

”Me käymme vastamäkeen sielu surren, Mutt' sitä nousemme hammasta purren.”

]]>
38 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239796-anteeksiannosta-kestavaan-rauhaan-mita-somalia-nyt-tarvitsee#comments Ulkomaat Anteeksianto Järjestys ja Rauha KestäväKehitys Somalia Somaliyhteisöt Fri, 07 Jul 2017 07:35:15 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239796-anteeksiannosta-kestavaan-rauhaan-mita-somalia-nyt-tarvitsee
Uruguayn valtion marihuanan myynti alkaa tässä kuussa http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239679-uruguayn-valtion-marihuanan-myynti-alkaa-tassa-kuussa <p>Uruguay on maailman ensimmäinen valtio joka tuottaa, paketoi ja myy marihuanaa. Valtion marihuanan myynti alkaa nyt tässä kuussa ja sitä myydään eri apteekeissa.</p><p>Marihuanan hinta on 1,13 euroa per gramma. Vain uruguaylaiset voivat ostaa sitä. Reskisteröidyille käyttäjille myydään anonyymisti enintään 10 grammaa viikossa.</p><p>Uruguayin valtion tarkoitus on mm. viedä bisnesvoitot huumekauppiailta ja saada ihmiset pois mustilta markkinoilta. Samalla estetään väkivaltaa. Myös marihuanan kasvatus omaan käyttöön on nyt luvallista. Myös sitä varten pitää rekisteröityä. Espanjalaisen lehden <a href="https://internacional.elpais.com/internacional/2017/07/01/america/1498915815_792114.html">El Paísin </a>mukaan tällä hetkellä on noin 6 000 rekisteröityä viljelijää.</p><p>Laki ideoitiin ja hyväksyttiin presidentti José Mujican kaudella vuonna 2013.</p> Uruguay on maailman ensimmäinen valtio joka tuottaa, paketoi ja myy marihuanaa. Valtion marihuanan myynti alkaa nyt tässä kuussa ja sitä myydään eri apteekeissa.

Marihuanan hinta on 1,13 euroa per gramma. Vain uruguaylaiset voivat ostaa sitä. Reskisteröidyille käyttäjille myydään anonyymisti enintään 10 grammaa viikossa.

Uruguayin valtion tarkoitus on mm. viedä bisnesvoitot huumekauppiailta ja saada ihmiset pois mustilta markkinoilta. Samalla estetään väkivaltaa. Myös marihuanan kasvatus omaan käyttöön on nyt luvallista. Myös sitä varten pitää rekisteröityä. Espanjalaisen lehden El Paísin mukaan tällä hetkellä on noin 6 000 rekisteröityä viljelijää.

Laki ideoitiin ja hyväksyttiin presidentti José Mujican kaudella vuonna 2013.

]]>
65 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239679-uruguayn-valtion-marihuanan-myynti-alkaa-tassa-kuussa#comments Ulkomaat Latinalainen Amerikka Marihuana Marihuanan myynti Uruguay Tue, 04 Jul 2017 17:15:33 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239679-uruguayn-valtion-marihuanan-myynti-alkaa-tassa-kuussa
Äärioikeisto kaappaa alun perin eurovastaiset puolueet? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239672-aarioikeisto-kaappaa-alun-perin-eurovastaiset-puolueet <p>Saksaan syntyi muutamia vuosia sitten eurovastainen ns. &quot;professorien puolue&quot; AfD. Suomessa on ollut euro- ja EU-vastainen Perussuomalaiset. Britanniiaan syntyi uusi EU- ja Eurooppavastainen puolue Ukip. Kaikkien kohtalo näyttää tänä päivänä kovin samankaltaiselta. Äärioikeistolaiset kaappasivat &quot;professorien puolueen&quot; ja he itse jättivät puolueen jo pari vuotta sitten. Suomen perussuomalaisilla oli sama kohtalo tänä kesänä, suuri osa puolueen kansanedustajista jätti puolueen.</p><p>Nyt sama kohtalo näyttää oleva edessään Britannian Ukip-puolueella. Sen eteen on myös tullut ongelma puolueen yhtenäisyydestä. Erittäin islam-vastainen Anne Marie Waters on asettunut puheenjohajaehdokkaaksi. Hänen kannattajiaan on viimeisten parin viikon aikana puolueeseen on liittynyt noin 1000 uutta jäsentä, joiden uskotaan olevan äärioikeistolaisia. Huffington Post kertoo näin.</p><p>Ukip ei saanut viime kuun parlamenttivaaleissa yhtäkään parlamenttipaikkaa. Mutta Euroopan parlamentissa Ukipilla on 20 paikkaa. Nyt 18 heistä aikoo erota puolueesta, mikäli Waters valitaan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Heidän joukossaan myös Nigel Farage. He myös mahdollisesti ovat perustamassa uutta liberitaarista puoluetta.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9704036" title="https://yle.fi/uutiset/3-9704036">https://yle.fi/uutiset/3-9704036</a></p><p>Olisiko tämä yleiseurooppalainen ilmiö?</p> Saksaan syntyi muutamia vuosia sitten eurovastainen ns. "professorien puolue" AfD. Suomessa on ollut euro- ja EU-vastainen Perussuomalaiset. Britanniiaan syntyi uusi EU- ja Eurooppavastainen puolue Ukip. Kaikkien kohtalo näyttää tänä päivänä kovin samankaltaiselta. Äärioikeistolaiset kaappasivat "professorien puolueen" ja he itse jättivät puolueen jo pari vuotta sitten. Suomen perussuomalaisilla oli sama kohtalo tänä kesänä, suuri osa puolueen kansanedustajista jätti puolueen.

Nyt sama kohtalo näyttää oleva edessään Britannian Ukip-puolueella. Sen eteen on myös tullut ongelma puolueen yhtenäisyydestä. Erittäin islam-vastainen Anne Marie Waters on asettunut puheenjohajaehdokkaaksi. Hänen kannattajiaan on viimeisten parin viikon aikana puolueeseen on liittynyt noin 1000 uutta jäsentä, joiden uskotaan olevan äärioikeistolaisia. Huffington Post kertoo näin.

Ukip ei saanut viime kuun parlamenttivaaleissa yhtäkään parlamenttipaikkaa. Mutta Euroopan parlamentissa Ukipilla on 20 paikkaa. Nyt 18 heistä aikoo erota puolueesta, mikäli Waters valitaan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Heidän joukossaan myös Nigel Farage. He myös mahdollisesti ovat perustamassa uutta liberitaarista puoluetta.

https://yle.fi/uutiset/3-9704036

Olisiko tämä yleiseurooppalainen ilmiö?

]]>
76 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239672-aarioikeisto-kaappaa-alun-perin-eurovastaiset-puolueet#comments Ulkomaat Äärioikeisto Britannia Eurovastaisuus Saksa Suomi Tue, 04 Jul 2017 15:38:46 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239672-aarioikeisto-kaappaa-alun-perin-eurovastaiset-puolueet
Ranskan uusi presidentti Macron haluaa heti uudistuksia http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239644-ranskan-uusi-presidentti-macron-haluaa-heti-uudistuksia <p>Ranskan &nbsp;toukokuussa valittu uusi presidentti &nbsp;<a href="http://www.lemonde.fr/la-republique-en-marche/article/2017/07/03/emmanuel-macron-convoque-le-congres-pour-definir-les-priorites-de-son-quinquennat_5154628_5126036.html">Emmanuel Macron&nbsp;</a>&nbsp;piti eilen&nbsp;linjapuheen kansanedustajille <a href="http://www.france24.com/en/debate/20170703-sun-president-macron-sets-out-five-year-plan-versailles-palace">Versailles&#39;n palatsissa &nbsp;</a>suorassa tv-lähetyksessä -etten sanoisi - suoraa tekstiä ranskalaisille.</p><p>Presidentti Macron jättää väliin perinteisen televisiohaastattelun ensi viikon kansallispäivänä 14. heinäkuuta.&nbsp;<a href="http://www.lemonde.fr/politique/article/2017/06/29/ce-que-macron-veut-faire-de-son-congres_5152770_823448.html">Le Monde</a>&nbsp;-lehden mukaan eilinen linjapuhe korvasi sen.</p><p>*****&nbsp;</p><p>Presidentti Emmanuel Macron aikoo järjestää kansanäänestyksen, jos Ranskan parlamentti ei hyväksy hänen uudistuksiaan vuoden kuluessa.</p><p>Presidentti Macron haluaa leikata kansanedustajien määrää kolmanneksella nykyisestä 925 edustajasta lainsäädäntötyön nopeuttamiseksi. Tällä hetkellä on&nbsp;&nbsp;348 edustajaa senaatissa ja 577 edustajaa &nbsp; alahuoneessa eli kansalliskokouksessa.&nbsp;</p><p>*****</p><p>Nuo uudistusvaatimukset ovat alkusoittoa presidentti Macronille lähiajan tavoitteissa.&nbsp;Presidentti Macronin hallinto aikoo ajaa läpi laajan työmarkkinareformin.&nbsp;<a href="http://www.lemonde.fr/economie/article/2017/07/01/muriel-penicaud-il-y-a-une-urgence-de-reformes-profondes_5154215_3234.html" target="_blank"><em>Le Monde</em></a><em>n</em>&nbsp;haastattelussa &nbsp; työministeri &nbsp;<a href="http://www.gouvernement.fr/ministre/muriel-penicaud">Muriel Pénicaudin </a>mukaan tavoitteena on muuttaa työmarkkinoiden pelisääntöjä pikalailla jo tämän kesän aikana.</p><p>Presidentti Macronin suunnitelmat &nbsp;kohtaavat kovaa vastustusta ammattiliitoilta. &nbsp;Työministeri Muriel Pénicaudin mukaan kysymys työmarkkinareformissa &nbsp;on &nbsp;vain osa tulevista hallinnon uudistuksista, sillä Ranska tarvitsee myös &nbsp;sosiaaliturvauudistuksen.</p><p>*****</p><p>Jos presidentti Macronin alkuvauhti on sisäpolitiikassa &nbsp;tuollaista, mitä se mahtaa olla syksyllä Saksan liittopäivävaalien jälkeen yhdessä liittokansleri Angela Merkelin kanssa EU-hallinnon uudistuksissa. EU:n huippukokouksessa ennen juhannusta &nbsp;syntyi &nbsp;<a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005266586.html">railoja EU-maiden välille&nbsp;</a>&nbsp;ja Suomenkin pääministeri tunsi olevansa eri leirissa, vaikka oli toista luullut.</p><p>Ja minkälaisen roolin presidentti Macron ottaa tällä viikolla&nbsp;<a href="http://www.hamburg.com/g20-2017/">Hampurissa&nbsp;</a>pidettävässä G20 -maiden kokouksessa.</p><p>Toivotaan Ranskan uudelle presidentille onnistumista etenkin Ranskan sisäpolitiikassa, sillä äkkiä noussut suosio voi tulla yhtä nopeasti myös alas.</p><p>****</p><p>&nbsp;</p> Ranskan  toukokuussa valittu uusi presidentti  Emmanuel Macron  piti eilen linjapuheen kansanedustajille Versailles'n palatsissa  suorassa tv-lähetyksessä -etten sanoisi - suoraa tekstiä ranskalaisille.

Presidentti Macron jättää väliin perinteisen televisiohaastattelun ensi viikon kansallispäivänä 14. heinäkuuta. Le Monde -lehden mukaan eilinen linjapuhe korvasi sen.

***** 

Presidentti Emmanuel Macron aikoo järjestää kansanäänestyksen, jos Ranskan parlamentti ei hyväksy hänen uudistuksiaan vuoden kuluessa.

Presidentti Macron haluaa leikata kansanedustajien määrää kolmanneksella nykyisestä 925 edustajasta lainsäädäntötyön nopeuttamiseksi. Tällä hetkellä on  348 edustajaa senaatissa ja 577 edustajaa   alahuoneessa eli kansalliskokouksessa. 

*****

Nuo uudistusvaatimukset ovat alkusoittoa presidentti Macronille lähiajan tavoitteissa. Presidentti Macronin hallinto aikoo ajaa läpi laajan työmarkkinareformin. Le Monden haastattelussa   työministeri  Muriel Pénicaudin mukaan tavoitteena on muuttaa työmarkkinoiden pelisääntöjä pikalailla jo tämän kesän aikana.

Presidentti Macronin suunnitelmat  kohtaavat kovaa vastustusta ammattiliitoilta.  Työministeri Muriel Pénicaudin mukaan kysymys työmarkkinareformissa  on  vain osa tulevista hallinnon uudistuksista, sillä Ranska tarvitsee myös  sosiaaliturvauudistuksen.

*****

Jos presidentti Macronin alkuvauhti on sisäpolitiikassa  tuollaista, mitä se mahtaa olla syksyllä Saksan liittopäivävaalien jälkeen yhdessä liittokansleri Angela Merkelin kanssa EU-hallinnon uudistuksissa. EU:n huippukokouksessa ennen juhannusta  syntyi  railoja EU-maiden välille  ja Suomenkin pääministeri tunsi olevansa eri leirissa, vaikka oli toista luullut.

Ja minkälaisen roolin presidentti Macron ottaa tällä viikolla Hampurissa pidettävässä G20 -maiden kokouksessa.

Toivotaan Ranskan uudelle presidentille onnistumista etenkin Ranskan sisäpolitiikassa, sillä äkkiä noussut suosio voi tulla yhtä nopeasti myös alas.

****

 

]]>
16 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239644-ranskan-uusi-presidentti-macron-haluaa-heti-uudistuksia#comments Ulkomaat Emmanuel Macron Euroopan unioni Ranska Ranskan sisäiset uudistukset Emmanuel Macron Tue, 04 Jul 2017 04:09:42 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239644-ranskan-uusi-presidentti-macron-haluaa-heti-uudistuksia
Presidentin smackdown http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239600-presidentin-smackdown <p>Yhdysvaltain presidentti on ajautunut aste asteelta pahenevaan henkiseen syöksykierteeseen. Kun <em>Trumpin</em> mauttomuuksia arvostellaan, mies reagoi käyttäytymällä vieläkin infantiilimmin. Tässä suhteessa viikonvaihteen painivideo &ndash; jonka Trump julkaisi myös presidentin virallisena tviittinä &ndash; on varsinainen pohjanoteeraus.</p> <p>Ei siis ihme, että Yhdysvaltain kongressi on ryhtynyt viime aikoina diskreetisti karsimaan presidentin turvallisuusasioihin liittyviä valtuuksia. Menneellä viikolla edustajainhuone peruutti vuonna 2001 annetun voimankäyttövaltuutuksen, joka on muodostanut oikeudellisen perustan USA:n sotatoimille Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa. Myös presidentin puolustusbudjettia koskevat ehdotukset ovat vastatuulessa kongressissa (ks. <a href="http://edition.cnn.com/2017/07/01/politics/congress-trump-war-power/index.html">linkki</a>).</p> <p>Presidentin asema on silti niin keskeinen, että vakavia vahinkoja on mahdoton välttää. Esimerkiksi käy Yhdysvaltojen ja Kiinan välien nopea kiristyminen, josta tuoreimpana osoituksena on yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten sota-alusten joutuminen viikonvaihteessa vastakkain amerikkalaisen hävittäjän purjehdittua kiistanalaisen saaren lähivesillä Etelä-Kiinan merellä.</p> <p>Taustalla on USA:n ja Kiinan valtionpäämiesten taannoinen tapaaminen, jonka jälkeen Trump ylisti vastapuolen kanssa saavuttamaansa yhteisymmärrystä. Todellisuudessa <em>Xi</em> oli yrittänyt diskreetisti ja kohteliain sanakääntein selittää Trumpille, mistä kaikesta maat olivat eri mieltä. Viesti vain ei kulkenut presidentin aivoihin saakka, ja nyt korjataan sotkun jälkiä.</p> <p>Näissä oloissa eurooppalaiset valtiojohtajat odottavat todella levottomina G20-maiden ensi viikon lopulla pidettävää huippukokousta Hampurissa. Esimakua saatiin riittävästi jo G7-maiden Taorminan huippukokouksesta, ja tuolloin presidentti oli sentään vielä henkisesti paremmassa kunnossa kuin nykyisin</p> <p>Hampuri on myös paikka, jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tulisi tavata toisensa ensimmäisen kerran. On todella jännittävä nähdä, miten aikamme lapsellisin valtiojohtaja pärjää nykyajan con artistien ehdottoman ykkösen käsittelyssä.</p> <p>Tapaamiseen liittyvää jännitystä kasvattavat tutkinnat Donald Trumpin ja hänen tiiminsä Venäjä-yhteyksistä. Viime aikoina esiin on tullut muun muassa Deutsche Bankin rooli pankkina, joka pelasti Trumpin velkojiltaan suuren taantuman puhjettua ja joka samoihin aikoihin auttoi venäläisiä raharikkaita siirtämään miljardeja dollareita veroparatiisiyhtiöihin. Nyt kongressi haluaa tietää, onko Trump joutunut tätä kautta riippuvuussuhteeseen tai mahdollisesti jopa kiristyksen kohteeksi venäläisten taholta (ks. <a href="https://magazin.spiegel.de/SP/2017/27/151886309/index.html?utm_source=spon&amp;utm_campaign=centerpage">linkki</a>).</p> <p>Lisäksi juuri näinä aikoina Yhdysvaltojen tulisi yhdessä muiden länsimaiden kanssa selvittää, miten ne vastaavat viimeviikkoiseen erittäin vakavat mittasuhteet saavuttaneeseen virushyökkäykseen. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hyökkäys oli lähtöisin Venäjältä ja että se oli suunnattu erityisesti Ukrainaa vastaan. Lisäksi sen ensisijaisena tarkoituksena ei näyttänyt olevan rahankeruu, vaan ennemmin kybersodankäynnin valmiuksien testaaminen.</p> <p>Kyse on siis erittäin vakavasta asiasta, jolle on pakko laittaa sulku pahempien seurausten välttämiseksi. Tässä tilanteessa todella toivoisi, että länsi voisi pohtia yhteisiä reaktioitaan vähemmän ramman presidentin kanssa.&nbsp;</p> Yhdysvaltain presidentti on ajautunut aste asteelta pahenevaan henkiseen syöksykierteeseen. Kun Trumpin mauttomuuksia arvostellaan, mies reagoi käyttäytymällä vieläkin infantiilimmin. Tässä suhteessa viikonvaihteen painivideo – jonka Trump julkaisi myös presidentin virallisena tviittinä – on varsinainen pohjanoteeraus.

Ei siis ihme, että Yhdysvaltain kongressi on ryhtynyt viime aikoina diskreetisti karsimaan presidentin turvallisuusasioihin liittyviä valtuuksia. Menneellä viikolla edustajainhuone peruutti vuonna 2001 annetun voimankäyttövaltuutuksen, joka on muodostanut oikeudellisen perustan USA:n sotatoimille Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa. Myös presidentin puolustusbudjettia koskevat ehdotukset ovat vastatuulessa kongressissa (ks. linkki).

Presidentin asema on silti niin keskeinen, että vakavia vahinkoja on mahdoton välttää. Esimerkiksi käy Yhdysvaltojen ja Kiinan välien nopea kiristyminen, josta tuoreimpana osoituksena on yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten sota-alusten joutuminen viikonvaihteessa vastakkain amerikkalaisen hävittäjän purjehdittua kiistanalaisen saaren lähivesillä Etelä-Kiinan merellä.

Taustalla on USA:n ja Kiinan valtionpäämiesten taannoinen tapaaminen, jonka jälkeen Trump ylisti vastapuolen kanssa saavuttamaansa yhteisymmärrystä. Todellisuudessa Xi oli yrittänyt diskreetisti ja kohteliain sanakääntein selittää Trumpille, mistä kaikesta maat olivat eri mieltä. Viesti vain ei kulkenut presidentin aivoihin saakka, ja nyt korjataan sotkun jälkiä.

Näissä oloissa eurooppalaiset valtiojohtajat odottavat todella levottomina G20-maiden ensi viikon lopulla pidettävää huippukokousta Hampurissa. Esimakua saatiin riittävästi jo G7-maiden Taorminan huippukokouksesta, ja tuolloin presidentti oli sentään vielä henkisesti paremmassa kunnossa kuin nykyisin

Hampuri on myös paikka, jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tulisi tavata toisensa ensimmäisen kerran. On todella jännittävä nähdä, miten aikamme lapsellisin valtiojohtaja pärjää nykyajan con artistien ehdottoman ykkösen käsittelyssä.

Tapaamiseen liittyvää jännitystä kasvattavat tutkinnat Donald Trumpin ja hänen tiiminsä Venäjä-yhteyksistä. Viime aikoina esiin on tullut muun muassa Deutsche Bankin rooli pankkina, joka pelasti Trumpin velkojiltaan suuren taantuman puhjettua ja joka samoihin aikoihin auttoi venäläisiä raharikkaita siirtämään miljardeja dollareita veroparatiisiyhtiöihin. Nyt kongressi haluaa tietää, onko Trump joutunut tätä kautta riippuvuussuhteeseen tai mahdollisesti jopa kiristyksen kohteeksi venäläisten taholta (ks. linkki).

Lisäksi juuri näinä aikoina Yhdysvaltojen tulisi yhdessä muiden länsimaiden kanssa selvittää, miten ne vastaavat viimeviikkoiseen erittäin vakavat mittasuhteet saavuttaneeseen virushyökkäykseen. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hyökkäys oli lähtöisin Venäjältä ja että se oli suunnattu erityisesti Ukrainaa vastaan. Lisäksi sen ensisijaisena tarkoituksena ei näyttänyt olevan rahankeruu, vaan ennemmin kybersodankäynnin valmiuksien testaaminen.

Kyse on siis erittäin vakavasta asiasta, jolle on pakko laittaa sulku pahempien seurausten välttämiseksi. Tässä tilanteessa todella toivoisi, että länsi voisi pohtia yhteisiä reaktioitaan vähemmän ramman presidentin kanssa. 

]]>
51 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239600-presidentin-smackdown#comments Ulkomaat Donald Trump Kybersota Mielen hallinta Sun, 02 Jul 2017 19:15:09 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239600-presidentin-smackdown